Puheenjohtajan palsta 13.8.2018

Lähitapiola ei noudata henkilötietolakia

Olen taas sotajalalla Lähitapiolan kanssa. Ja tietenkin ihan ilman omaa syytäni. Jälleen kerran omien papereiden saaminen sieltä on täysin ala-arvoista toimintaa.


Lähetin 8.5.2018 virallisen lomakkeen tehdäkseni tarkistuksen, mitä kaikkea minusta on taltioitu tapiolan rekistereihin.
1.6. joku tyyppi jostain Lähitapiolan Iisalmen konttorista soitti ja kysyi, haluanko tulla kuuntelemaan Lähitapiolan kanssa käymäni puhelut Kuopioon vai litteroidaanko ne. Joko tyyppi on tosi vitsikäs tai helvetin tyhmä: ajaisinko 300 kilometriä kuunnellakseni muutaman puhelun? Vai eikö tyyppi tiennyt, että Joensuun konttori on minua joensuulaisena lähempänä kuin 150 km:n päässä oleva Kuopion konttori.
Pyysin litterointia. Tyypin seuraava kysymys yllätti minut, enkä osannut vastata siihen, kuten olisi pitänyt. Tyyppi kysyi: miksi tilasit nämä paperit nyt? Tulin kertoneeksi totuuden, että haluan nähdä, mitä kaikkea rekistereissä on nyt. Minun olisi pitänyt esittää vastakysymys, että wittuako se sinulle ja lafkallesi kuuluu. Se on lakisääteinen oikeus, eikä siihen tarvitse esittää mitään syytä, eikä hyvän vakuutustavan mukaan syytä edes pidä kysyä. Koska posti ei tuonut mitään moneen viikkoon, niin laitoin 19.7. Lähitapiolaan asiasta viestin.

Sen verran siitä oli hyötyä, että paperisia asiakirjoja tuli vajaa kilon paketti, josta jo heti päättelin, että taaskin tapiola otti käyttöön tiputtelutaktiikan eli lähettävät jotain silloin tällöin, kun esitän vaatimuksia ja kerron mitä vielä puuttuu. Paketissa oli kasa ikivanhoja, Lähivakuutuksen aikaisia matka- ja autovakuutuspapereita. Ei ollut ensimmäistäkään työtapaturmaan liittyvää asiapaperia. Perkele! Tahallista kiusantekoa. Jouduin taas laittamaan viestin. Tähän viestiin en ole saanut vastausta vieläkään. Ilmeisesti niitä ei huvita kertoa, että käsky asian wittuilevaan hoitamiseen on käynyt Ruotsalaisen kammarista. 30.7.2018 kuitenkin korvauspäällikkö Janne Ruotsalainen soitti, että oli saanut kopion lähettämästäni rekisteritietojen tarkistuslomakkeesta. Hän halusi tarkistaa, että tarkoitanko tuolla pyynnölläni työtapaturmatapausta. Siis sitä, jonka vahinkonumerokin hänellä oli nenänsä edessä. Miten helvetin tyhmänä se minua pitää? Miten helvetin viksuna se itseään pitää? Koska hän lupasi, että kopiointi aloitetaan välittömästi, niin oletin, että posti tuo paketin muutamassa päivässä.

Kului 2 viikkoa, eikä mitään ollut tapahtunut, niin kuppini meni totaalisesti nurin ja laitoin Ruotsalaiselle alla olevan viestin, joka oli hellämielinen siihen verrattuna, mitä ajattelin. 

Lähettäjä: anu parkkonen <anu.parkkonen@xxxxxxxx.xxx>
Lähetetty: 13. elokuuta 2018 13:06
Vastaanottaja: Ruotsalainen Janne <Janne.Ruotsalainen@lahitapiola.fi>

Aihe: Rekisteritietojen tarkastaminen
Hei!
Soitit minulle 30.7 ja sanoit, että siellä aletaan välittömästi kopioimaan pyytämiäni rekisteritietoja. Onko muste loppu vai kopiokone tukossa, koska aikaa on mennyt jo 2 viikkoa, eikä posti ole tuonut mitään?

Tämä on KOLMAS kerta vuosien varrella, kun pyydän rekisteritietojani ja joka kerta on ollut samantyylistä silmilleni sylkemistä. Papereita alkaa tippumaan pikkuhiljaa sen jälkeen, kun olen viikkojen tai jopa kuukausien päästä kysynyt, missä ne viipyvät. Joka kerran joudun huomauttamaan moneen kertaan, että vielä puuttuu ja vielä puuttuu. Tällä kerrallakin asia on vaatinut monta yhteydenottoa, eikä mitään tapahdu ilman vaatimista, vaikka rekisteritietojen tarkastaminen on lakisääteinen oikeus ja tulosteet tulee toimittaa ilman aiheetonta viivytystä. Minun kokemuksieni mukaan hyvä hallinto ja hyvä vakuutustapa ovat sinun
toimistossasi tuntemattomia käsitteitä!

Toisella pyyntökerralla joskus vuonna 2008 jopa väitit, ettet ole saanut ollenkaan pyyntöäni. Uskoo ken tahtoo, minä en. Silloinen farssi taisi kestää vuoden tai kaksi.
Nyt saat tehdä selvityksen tämänkertaisesta lähitapiolan toiminnasta ja mielellään ihan rehellisesti. Vastasit puhelimessa, ettet tiedä, miten pyyntöni meni jonnekin Iisalmeen. Niinpä minulle lähetettiin ihan tahallaan jotain ikivanhoja jonkun Savo-Karjalan Lähivakuutuksen papereita. Sitten vielä kehtasit ko. puhelussa sanoa, että tarkoittaako pyyntöni työtapaturmakorvausasiaa, vaikka olin viestillä johonkin (muka) viestipalveluun laittanut jopa vahinkonumeron asiasta. Taidat olla huumorimiehiä!
Kummallisesti se viestipalvelukin hiljeni ja jätti vastaamatta viimeiseen viestiini, kun tiedustelin, miten tämä rekisteritietojen tarkastus oli mennyt.
Olen SATAprosenttisen varma, että se pyyntölomake tuli aivan ensiksi sinun pöydällesi ja päätit tehdä taas inhimillisen virheen.

Rekisteritietojen tarkastuspyyntöni on päivätty 8.5.2018. Mikäli kaikista sen jälkeen tulleista asiakirjoista, esim. puhelumuistioista, käsittelyvaiheiden kirjauksista ja puhelujen litteroinneista ei tule kopioita niiden kopioiden joukossa, joita olette muka välittömästi ko. puhelun jälkeen alkaneet kopioida ja lähettää, niin pyydän toimittamaan nekin välittömästi. Lisäksi lähetätte minulle lokitiedot 8.5.2018 alkaen ja nekin välittömästi.
Lopuksi pyydän kertomaan esimiehesi nimen ja yhteystiedot. Haluan keskustella hänen kanssaan näistä rekisteritietojen tarkastamisasioista ja ohjeistuksista.
Ei tarvitse pahoitella, että "kokemukseni lähitapiolan toiminnasta on tässä asiassa negatiivinen". Tekisitte työnne asiallisesti, sen enempää en vaadi.


---------- Kappas vain, sain jopa vastauksen Ruotsalaiselta, mutta se on naurettavuudessaan aivan uskomaton. Siellä on muka sihteerikköarmeija jo kaksi viikkoa aamusta iltaan tulostanut minulle asiakirjoja, eikä homma ole vieläkään valmis... Kerrottakoon, että papereita on maksimissaan 500 sivua. Todellakin vain 500! Ei siis 50 000 sivua, eikä edes 5 000 sivua. Onko tämä mielestäsi kusetusta vai ei?

Hei,
Asiakirjojen kopiointityötä on tehty useampi päivä. Asiakirjoja on huomattava määrä. Henkilön, joka tätä on tehnyt, pitäisi tulla huomenna tiistaina töihin. Kysyn häneltä, mikä tilanne on ja palaan asiaan, kun tiedän asiasta lisää.
Esimieheni on palvelujohtaja Mari Romberg-Kukkonen. Hän on tavattavissa aikaisintaan torstaina 16.8. Hänen puhelinnumeronsa on 09-4532856.

Ystävällisin terveisin
Janne Ruotsalainen korvauspäällikkö, OTK Työtapaturmavakuutuksen korvauspalvelut LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö Revontulenkuja 1, 02010 LähiTapiola Puh. 09 453 2404

 
Jään odottelemaan asian seuraavia vaiheita, jotka tuskin ovat yhtään vähemmän absurdeja kuin mitä tähän asti on tapahtunut. Romperi-Kukkoselle laitan joka tapauksessa viestiä ja linkin tähän kirjoitukseen.



 Puheenjohtajan palsta 7.7.2018

Käypä hoito -suosituksen näytönastekatsaus
https://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nak08942&suositusid=hoi18020 


"Käypä hoito- suositus laaditaan tutkimusnäytön perusteella, ja tärkeimmät hoitosuosituksen kohdat perustellaan näytönastekatsauksien avulla."

Valtiokonttorin osa-aikainen ylilääkäri ja Suomen Vakuutuslääkärien puheenjohtaja Janne Leinonen ja psykologi Taina Nybo tekivät yhden näytönastekatsauksen uuteen aivovammojen Käypä hoito-suositukseen. Aihe: "Ammatillinen kuntoutus ja työhönpaluu aivovamman jälkeen".

Tuon näytönastekatsauksen tekemisen aluksi kirjastoalan ammattilainen on tehnyt systemaattisen kirjallisuushaun, joista Janne& Taina ovat valinneet tasoltaan parhaiksi oletetut tutkimukset. Siis juuri ne huippututkimukset, joiden perusteella vakuutuslääkärit huutavat kitarisat vilkkuen, että KH-suositukset ovat jumalan sanaa ja niiden perusteella pitää tehdä kaikki vakuutuslääketieteelliset päätökset ja ratkaisut.

Taina&Janne ovat ilmeisesti valinneet kirjastonhoitajan listalta hieman huonoja tutkimuksia, koska niiden näytönaste on arvoltaan C eli niukka tutkimusnäyttö. On pelkästään kelvollisia tutkimuksia. Kelvollinen kuulostaa vakuuttavuudeltaan lähinnä nollatutkimukselta.

Janne&Taina olivat sitten copypastanneet prosentit kuudesta kelvollisesta ja yhdestä heikosta tutkimuksesta, joihin oli vähimmillään osallistunut 7 aivovammaista. Kyllähän sellaisestakin määrästä saadaan prosentit ja tutkimusnäyttö! Ei se tosin kovin huipulta vaikuta.

Minä en ymmärrä juuri mitään tilastotieteestä, mutta jotenkin tuntuu siltä, että nämä näytönastekatsaukset ovat huijauksia, joilla yritetään vakuuttaa, että Kh-suositukset perustuvat huippututkimuksiin. Tämänkin tärkeän, tutkimuksiin perustuvan näytön lopputulema oli suorastaan naurettava: "Aivovammapotilaiden ammatillinen kuntoutus ilmeisesti edistää työhönpaluuta".

Maalaisjärki ilman mitään tutkimuksia sanoo, että kyllä, ihan varmasti edistää.

Alle on kopioituna Jannen & Tainan näytönaste, jonka saivat vääntäneeksi aiheensa lopputulemaksi. Kaikki voivat arvioida päissään tällaisiin huippututkimuksiin vetoamisen vakuuttavuuden. Kysymys onkin mielikuvista, joita sairaille ja vammautuneille myydään: Kh-suosituksen täytyy olla totta, kun miljoonista tutkimuksista on etsitty parhaimmat ja niiden perusteella päädytään siihen, että kuntoutus ilmeisesti edistää työhönpaluuta.
Vale, emävale, tilasto, tutkimusnäyttö, Janne & Taina

Ammatillinen kuntoutus ja työhönpaluu aivovamman jälkeen 29.12.2017 Janne Leinonen ja Taina Nybo
Näytön aste: C
C = Niukka tutkimusnäyttö Aivovammapotilaiden ammatillinen kuntoutus ilmeisesti edistää työhönpaluuta.


Foy 1. haastatteli vuosina 2002-2011 aivovamman tai muun aivovaurion saanutta 16-36-vuotiasta henkilöä, jotka olivat saaneet intensiivistä yksilöllisesti räätälöityä lääkinnällistä kuntoutusta 1-9 vuotta aiemmin (N = 97).
Valtaosalla (n = 77) oli traumaattinen aivovamma (vaikea aivovamma 85 %, erittäin vaikea aivamma 15 %), ja heistä 36 oli työllistynyt, 37 ei. Aivovammat tosin olivat hyvin vakavia keskimäärin lähes 11 kuukautta kestäneen sairaalahoidon perusteella. Traumaattisen aivovamman saaneiden työllistyminen ei poikennut merkittävästi muun aivovaurion saaneista. Tutkimuksessa ei ollut kuntoutusta saamattomien vertailuryhmää.
Tutkimuksen laatu: kelvollinen Sovellettavuus: Tutkimus oli toteutettu Englannissa, joten voidaan olettaa aivovammojen alkuhoidon ja kuntoutuksen vastaavaan suomalaista siinä määrin, että tulos on kohtalaisesti sovellettavissa Suomeen.

Kommentti: Tutkimuksen laatua heikentää se, että siinä ei ollut vertailuryhmää. Toisaalta kyseessä oli konsekutiivinen sarja potilaista (N = 119), joista 97 (82 %) tavoitettiin 1 vuoden kuluttua kyselylomakkeella tai puhelinhaastattelulla.

Wrona 2. tutki Yhdysvaltain yhden osavaltion alueella vuosina 1998-2002 työtapaturmassa aivovamman saaneen 797 potilaan ammatillista kuntoutusta. Tiedot kerättiin erilaisista rekistereistä. Enemmistö (n=712) potilaista oli miehiä. Yhteensä 366 potilasta sai kuntoutusta, ja 63 %lla se oli tutkimuksen päättyessä vielä kesken.
Potilaista 18 % oli palannut työhön ja 6 % arvioitiin työkykyiseksi. Suurimmalla osalla työhön paluun tilannetta ei saatu selvitettyä.
Tutkimuksen laatu: heikko Sovellettavuus: Ei suoraan sovellettavissa Suomeen, koska vakuutus- ja korvauskäytännöt eroavat.

Kommentti: Seuranta-aika oli liian lyhyt, koska yli puolella potilaista ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet olivat vielä kesken tutkimuksen päättyessä. Seuranta-ajan pituus mitä ilmeisemmin vaihteli.

Trexler ym. 3. vertailivat prospektiivisessa satunnaistetussa kontrollitutkimuksessaan tehostetun voimavarojen käytön ("resource facilitation") ja tavallisen hoidon vaikutusta aivovauriopotilaiden työhönpaluuseen. Kaikkiaan potilaita oli 23, joista 7 oli aivovammapotilasta, ja heidät satunnaistettiin tehostettuun voimavarojen hyödyntämisen ohjelmaan tai tavalliseen hoitoon.
Aivovammapotilaiden tuloksia ei julkaistu erikseen, mutta interventioryhmässä osallistuminen ammatilliseen kuntoutukseen oli yleisempää, samoin työllistyminen puolen vuoden seurannan jälkeen (64 % interventio- ja 36 % verrokkiryhmässä).
Tutkimuksen laatu: kelvollinen Sovellettavuus: Vaikka tutkimuksessa kaikkien potilaiden aivovamma ei ollut traumaperäinen, voidaan sen katsoa olevan sovellettavissa myös näiden potilaiden kuntoutumiseen.
Kommentti: Tutkimuksen tasoa aivovammapotilaan kuntoutumista koskien heikentää pieni potilasmäärä ja se, että heidän tuloksiaan ei ilmoitettu erikseen. Toisaalta kyseessä oli prospektiivinen satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (randomized controlled trial, RCT).

Trexler ym. 4. julkaistussa työssä oli mukana kaikkiaan 44 aivovauriopotilasta, joista 23 traumaattisen aivovamman saanutta. Aivovammapotilaiden tuloksia ei esitetty erikseen, mutta todettiin, että eri diagnoosiryhmien tulokset eivät eronneet merkitsevästi toisistaan.
69 % interventioryhmässä olleista palasi työhön 15 kuukauden seurannan aikana, verrokkiryhmässä vastaavasti 50 %. Ryhmä (interventio vs. verrokki) oli tilastollisesti merkitsevä työhönpaluun ennustaja (Wald 4,91, P = 0,027). Voimavarojen käytön tehostamisryhmän potilailla, joiden tavoitteena oli työhönpaluu, oli 7 kertaa suurempi todennäköisyys palata tuottavaan työhön kuin verrokeilla (95 % luottamusväli 1,25-39,15).
Johtopäätöksenä todettiin, että tulos toistaa vuoden 2010 tuloksen tehostetun voimavarojen käytön vaikuttavuudesta työhönpaluun edistäjänä aivovaurion jälkeen.
Tutkimuksen laatu: kelvollinen Sovellettavuus: Artikkelissa esitetyt toimenpiteet (tavoitteellinen ohjaus eri palveluntarjoajista, suunnitelma, jota seurataan, aivovammatietouden vieminen työpaikoille, suunnitelma työkyvyn ylläpitämisestä) vaatii resurssien koordinointia, mutta olisi pääosin sovellettavissa Suomeen. Kommentti: RCT-tutkimus, joka replikoitu.Tutkimuksesta ei selviä aivovammojen vaikeusaste.

Radford ym. 5. tutkivat aivovammoihin erikoistuneen ammatillisen kuntouttajan merkitystä työhön palaamisen saavuttamiseksi 94 työssä käyvällä aivovammapotilaalla, jotka olivat vammansa vuoksi sairaalahoidossa vähintään 2 vuorokautta.
75 % ammatillista kuntoutusta saaneista oli vuoden kuluttua palannut työhön, kun tavanomaista hoitoa saaneista osuus oli vain 60 %. Keskivaikean tai vaikean aivovamman saaneista vastaavat osuudet olivat 70 % ja 43 %, ja heidän arvioitiin hyötyneen eniten räätälöidystä ammatillisen kuntoutuksen interventiosta. Työhön paluu oli kuntoutusta saaneilla myös nopeampaa kuin tavanomaista hoitoa saaneilla. Tutkimuksessa arvioitiin myös kuntoutuksen kustannusvaikuttavuutta ja päädyttiin arvioimaan, että yhtä työhön palautettua kohden ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutui 500 punnan lisäkustannus.
Tutkimuksen laatu: kelvollinen Sovellettavuus: Tutkimus oli tehty Englannissa, sovellettavuutta Suomeen voidaan pitää vähintään kohtalaisena. Tutkimus korosti aivovammoihin erikoistuneen terveydenhuollon moniammatillisen työryhmän roolia työhönpaluun edistäjänä.

Murphy ym. 6. raportoivat 232 potilaan (62 % aivovammapotilaita) ammatillisen kuntoutuksen (Rehab UK) tuloksia. Ohjelmassa yhdistettiin ryhmämuotoisen moniammatillisen kuntoutuksen (Ben-Yishay) ja työpaikalla tapahtuvan ammatillisen kuntoutuksen elementtejä. 92 %:lla aivovamma oli muistiaukon perusteella vaikea.
41 % potilasta oli kuntoutuksen loputtua pystynyt palaamaan työhön, ja tämä vastasi tutkimuksessa mukana olleiden muiden aivovauriopotilaiden (SAV, tuumori) osuutta (47 %). Lisäksi 15 % oli koulutuksessa ja 16 % teki vapaaehtoistyötä. Vamman vaikeusaste ei vaikuttanut työllistymisen todennäköisyyteen.
Tutkimuksen laatu: kelvollinen Sovellettavuus: Tutkimuksen soveltuvuus Suomeen on hyvä. Suomessa on pitkään ollut Ben-Yishay-tyyppistä moniammatillista laitosmuotoista kuntoutusta, jonka työllistymislukuja ei ole julkaistu. Elementtien yhdistäminen työpaikalla tapahtuvaan ammatilliseen kuntoutukseen vaikuttaa lupaavalta. Kommentti: Tutkimus kuvaa hyvin laajan kansallisen kuntoutusohjelman sisältöä. Vertailuryhmä puuttui, mutta tutkimusasetelma mahdollisti aivovammapotilaiden työhönpaluun vertaamisen muihin aivovauriopotilaisiin.

Donker-Cools ym. 7. tekivät systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aivovauriopotilaiden ammatillisesta kuntoutuksesta ja löysivät 5 tutkimusta, joissa oli mukana traumaattisen aivovamman saaneita potilaita. Tutkimuksissa interventiona oli erilaisia yhdistelmiä lääkinnällisestä ja ammatillisesta kuntoutuksesta.
Yhdessä menetelmällisesti heikkolaatuiseksi arvioidussa tutkimuksessa työllistyminen lisääntyi tukityöllistämistoimia saaneilla aivovammapotilailla.
Tutkimuksen laatu: kelvollinen Sovellettavuus: tutkimustulos on sovellettavissa suomalaiseen väestöön.
Kommentti: Ammatillisen kuntoutuksen toteuttamistapoja on useita erilaisia. Suomessa tutkimuksia ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta aivovammapotilailla ei ole tehty. Kaikkiaan tutkimusnäyttö ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta traumaattisen aivovamman saaneilla on melko vähäistä, mutta tulokset viittaavat yhdenmukaisesti siihen, että ammatillisella kuntoutuksella, erityisesti yhdistettynä moniammatilliseen kuntoutukseen, voidaan parantaa työhönpaluun ennustetta. Ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus ei vaikuta merkitsevästi eroavan aivovammapotilaiden ja muun aivovaurion saaneiden potilaiden välillä.


Kirjallisuutta
1. Foy CM. Long term efficacy of an integrated neurological and vocational rehabilitation programme for young adults with acquired brain injury. J Occup Rehabil 2014;24:533-42 PubMed 2. Wrona RM. Disability and return to work outcomes after traumatic brain injury: results from the Washington State Industrial Insurance Fund. Disabil Rehabil 2010;32:650-5 PubMed 3. Trexler LE, Trexler LC, Malec JF ym. Prospective randomized controlled trial of resource facilitation on community participation and vocational outcome following brain injury. J Head Trauma Rehabil 2010;25:440-6 PubMed 4. Trexler LE, Parrott DR, Malec JF. Replication of a Prospective Randomized Controlled Trial of Resource Facilitation to Improve Return to Work and School After Brain Injury. Arch Phys Med Rehabil 2016;97:204-10 PubMed 5. Radford K, Phillips J, Drummond A ym. Return to work after traumatic brain injury: cohort comparison and economic evaluation. Brain Inj 2013;27:507-20 PubMed 6. Murphy L, Chamberlain E, Weir J ym. Effectiveness of vocational rehabilitation following acquired brain injury: preliminary evaluation of a UK specialist rehabilitation programme. Brain Inj 2006;20:1119-29 PubMed 7. Donker-Cools BH, Daams JG, Wind H ym. Effective return-to-work interventions after acquired brain injury: A systematic review. Brain Inj 2016;30:113-31 PubMed
Artikkelin tunnus: nak08942 ( 000.000) © 2018 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Näytön asteen luokitus Käypä hoito -suosituksissa
9.4.2014
Koodi            Aste                                                                  Selitys
A              Vahva tutkimusnäyttö                Useita menetelmällisesti tasokkaita    tutkimuksia,     joiden tulokset ovat samansuuntaisia.

B            Kohtalainen tutkimusnäyttö         Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia tutkimuksia.

C            Niukka tutkimusnäyttö                  Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus.

D            Ei tutkimusnäyttöä                         Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tieteelliseen tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia.

Puheenjohtajan palsta           1.7.2018


Totuuksia Aivovammojen Käypä hoito- suosituksesta

https://www.kaypahoito.fi/web/kh/kaypa-hoito

Tämä kirjoitus sisältää paljon suoria lainauksia Käypä hoito-suositusten sivustolta. Välissä on muutamia omia kommenttejani, jotka varmastikin erottuvat sivuston omakehuisista hyminöistä.
Sivustolla toitotetaan yhtenään, kuinka suositukset ovat huipputekijöiden huippututkimuksiin perustuvia määräyksiä, joita on pakko käyttää, vaikka hoitavalla lääkärillä olisi asioista paremmat ja nykyaikaisemmat tiedot.
Oikeasti Aivovammojen Käypä hoito (Kh)-suositusta on ollut tekemässä mm. keskinkertaisia vakuutuslääkäreitä tai omasta halustaan lääkärin etiikkansa vakuutusyhtiöille myyneitä tyyppejä. Money, money.


Neurobiologi, nykyisin jo rottatieteen dosentti, Jari Honkaniemi kertoi, että tuo suositus on Tampereen Yliopistosairaalan (Tays) tekemä. Vakuutusyhtiöt saavat nykyisin määrätä, minne esim. aivovammautuneiden on pakko mennä hoidettavaksi tai tutkimuksiin. Tämä pakkolaitos on Tays-parantola, jossa vammautuneista tehdään terveitä vartin vastaanotolla. Se on vakuutusyhtiöiden kannalta erittäin kustannustehokasta.
Kielteisistä korvauspäätöksistä voi toki valittaa, mutta muutoksenhakuelimissä on vastassa Kh-suosituksen tehneitä mm. Taysin vakuutuslääkäreitä.
Uusi Aivovammojen Kh-suositus on irvikuva siitä, mihin noilla suosituksilla oli alkujaan tarkoitus pyrkiä.

Käypä hoito-suositustyön aluksi kirjastonhoitaja suorittaa kirjallisuushaun.
Kyllä, niin siellä lukee ihan oikeasti!
Kirjallisuushaut tehdään enimmäkseen Medlinesta ja Cochrane-kirjastosta.
( https://www.nlm.nih.gov/bsd/medline.html )( https://www.cochranelibrary.com/ )"


Ennen valmistumistaan suositus lähetetään lausuntokierrokselle tietyille sidosryhmille"

Sitä ei kerrota, ketä ovat nämä sidosryhmät. Arvaan, että lääketeollisuus ja Tapaturma-asiain korvauslautakunta, joka on valtiovallan suojeluksessa toimiva vakuutusyhtiöiden kartelli, joka antaa "lausuntoja ja suosituksia" eli käytännössä päättää, millaisia asioita korvataan ja millaisia ei.

"Näyttöön perustuvaa lääketiedettä etsittäessä pyritään suurista aineistomassoista löytämään paras mahdollinen tietämys."

"Suositustyöryhmässä kunkin aihealueen vastuuhenkilö valitsee hakutuloksista keskeiset, tasoltaan parhaiksi oletetut tutkimusjulkaisut."

"Hoitosuositukset ovat päätöksenteossa vain yksi työkalu. Ne eivät ole määräyksiä tai viranomaisohjeita."


"Hoitosuositusten tavoitteet ja käyttö

Terveydenhuollon ammattilainen ja potilas voivat käyttäähoitosuosituksia hoitopäätösten tukena"
Juu, voivat käyttää, mutta ei ole pakko vilkaistakaan koko suositusta.


"Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä."


Ensin kehuvat omat suosituksensa maasta taivaisiin ja sitten lopussa ilmoittavat, etteivät ota mitään vastuuta, jos joku lääkäri toimii niiden mukaan ja kaikki meneekin vituralleen. Ei kovin uskottavaa toimintaa, vaikka takana on huippututkimukset, huippunäytöt ja huippuasiantuntijat.

Miten nämä suositukset voivat kuitenkin olla laki vakuutuslääkäreille, jotka eivät itsekään usko niihin, vaikka ovat tehneet ne itse? Tämä kuvio takaa sen, että suosituksiin voidaan vedota tarpeen mukaan, mutta jos siitä olisi haittaa, niin sitä ei tarvitsisikaan noudattaa, koska se on vain suositus.

Ylen MOT-ohjelma kertoi viime vuonna taustoja Kh-suosituksista Luulosairaan käypä hoito-ohjelmassa

Ohjelman käsikirjoitus: https://madinfinland.org/mot-ohjelma-onko-masennuksen-kaypahoito-suositus-ja-psykiatrien-sidonnaisuudet/

Helsingin yliopiston professori Teppo Järvinen on kritisoinut ylidiagnosointia, tarpeettomia hoitoja ja taloudellisia sidonnaisuuksia. Järvinen on valittu ainoana suomalaisena riippumattomien lääketieteen asiantuntijoiden kansainväliselle LIIE-listalle.
Hän on tuonut esille kansainvälisiä hälyttäviä merkkejä hoitosuosituksissa eli, onko ryhmän puheenjohtajalla tai ryhmän jäsenillä runsaasti taloudellisia sidonnaisuuksia.Järvinen katsoo, että hoitosuositusten teko pitäisi antaa riippumattomille asiantuntijoille.

"Nykymuodossaan niitä ei valitettavasti voi pitää kovin korkeatasoisina. Suosituksia tekevät päättävät mitä hoitoja korvataan ja mitä kuuluu käyttää. Heidän kuuluisi ymmärtää tutkimusnäyttöä ja olla siinä ammattilaisia", Järvinen painottaa.

Ohjelmassa todettu mm. seuraavasti:"Käypä hoito-suositukset syntyvät lääkäreiden oman yhdistyksen, Duodecimin piirissä. Duodecimin nimittää kutakin sairautta varten työryhmät, jotka laativat suositukset.

Ne eivät ole viranomaisten valvomia. Käypä hoito -suosituksia tehdään julkisin varoin.

Suosituksissa saatetaan korostaa tietyntyyppisten lääkeaineiden käyttöä potilaan hoidossa. Lääketehtailla on siten voimakas intressi saada omat lääkeaineensa suosituksiin.


Lääketeollisuus ei suoranaisesti rahoita Käypä hoito-suositusten tekoa. Teollisuus kuitenkin maksaa vuosittain Duodecimin lehdelle mainostuloja noin miljoonan euron verran vuodessa.
Lääkäriliiton julkaiseman Lääkärilehden ilmoitustuloista tuli vuonna 2016 lääketeollisuudelta suurin osa eli noin 1,9 miljoonaa euroa. Päälle tulee näyttelymaksuja."

Kun olen tutkinut tätä Kh-asiaa, niin on muodostunut sellainen käsitys, että lääketeollisuus ja vakuutusyhtiöt ovat todellisia suositusten tekijöitä. Niillä on omia "agentteja" ratkaisevilla paikoilla ja niille tulee mieluisista suosituksista massiivinen hyöty. Potilailla ei ole niinkään väliä, ne on pelinappuloita, joilla tehdään tulosta.
Esimerkki lääketeollisuuden vaikutusvallasta: normaaliin elämään kuuluvista asioista, kuten surusta, on tehty masennus- tai ahdistuslääkkeillä lääkittävä sairaus. Surusta saattaa selvitä helpommin, kun on lääkkeiden vuoksi ihan pöllyssä, mutta miten pärjätä lääkkeiden sivuvaikutusten ja vieroitusoireiden kanssa, ellei unohdu syömään niitä loppuiäkseen. Se olisi tietysti iloinen asia lääkefirmojen kannalta.


Vakuutusyhtiöt säästyvät maksamasta satojen miljoonien eurojen korvauksia vuositasolla, kun suosituksien tekijäksi valittiin myös Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistys ja sieltä puheenjohtaja Janne Leinonen. Muita tekijöitä asettivat Suomen Anestesiologiyhdistyksen neuroanestesian jaos, Suomen Fysiatriyhdistys, Suomen Neurokirurginen Yhdistys ja Suomen Neurologinen Yhdistys.
Miksi tuossa porukassa pitää olla Vakuutuslääkärien Yhdistys? Mitä lisäarvoa se tuo? Eihän vakuutuslääkärit tutki aivovammapotilaita, pelkästään lukevat heidän papereitaan ja laittavat niihin miinuksia hylkäyksen merkeiksi.

Vakuutuslääkärit kiljuvat heidän päätöksiään kritisoineille, että ns. vakuutuslääketiede on oikeasti juridiikkaa.
Jos jotain lakiasioita on ihan pakko sotkea esim. aivovammoihin liittyvään lääketieteeseen, niin sen edustajana pitäisi olla lakimies, eikä miljardööri Janne Leinonen. Hän on säästänyt vähintäänkin niin paljon vakuutusyhtiöiden ja Valtiokonttorin rahoja epäämällä perusteettomasti korvauksia.

Pidän sitä rakenteellisena korruptiona, kun mm. Leinonen vetoaa päätöksissään itsensä tekemään Kh-suositukseen. Tällaiset kytkökset pitäisi saada katkaistua, että Suomesta voitaisi puhua oikeusvaltiona, jossa esim. vammautuneen kansalaisen on mahdollisuus saada hänelle kuuluva oikeudenmukainen kohtelu riippumattomassa ja puolueettomassa muutoksenhakuelimessä.

Uudistettu Aivovammojen Kh-suositus julkistettiin 27.12.2017.

Mitä pikimmin tuo uudistus pitäisi uudistaa ja valita tekijöiksi oikeasti puolueettomia aivovammojen huipputietäjiä.

Tays on puolensa valinnut jo 2009 tehdessään yhteistyösopimuksen Tapiolan kanssa. Kuka lie aikaansaanut lakimuutoksen, että vakuutusyhtiö saa valita asiakkaansa hoitopaikan? Hyvin lobattu, mutta se on helppoa, kun Sosiaali- ja terveysministeriön Vakuutusosasto on vakuutusyhtiöiden temmellyskenttä. Ylijohtajan puolisonakin on Ifin eläköitynyt päälakimies. Eturistiriita? Lisää rakenteellista korruptiota! Tätä samaa löytyy joka kerran, kun vähänkin kurkistaa rakenteiden sisään


Puheenjohtajan palsta     26.6.2018

Torstilan miinukset

Sisätautilääkäri Ilkka Torstila oli Tapiolan vakuutuslääkärinä niihin aikoihin, kun aloittelin aivohermovammaisen uraputkea. Viimeksi kun tilasin Tapiolasta asiakirjani, niin posti toi reilun viiden kilon paketin. Jonkun verran oli siis tullut harrastettua yhteistoimintaa, joka oli minun kannaltani katsottuna vastenmielistä ja epäreilua.

Nyt olen saanut olla vapaalla jo kymmenkunta vuotta, kun kaikki asiani ovat lainvoimaisia. Tosin voihan olla, että minut katsotaan parantuneeksi, kun pystyn kirjoittamaan näitä paginoita. Tai jos kysytään Tapiolan käsitystä asiasta, niin eihän minulle edes tullut mitään vammoja siitä "kolahduksesta". Synnynnäinen epämuodostumakin hävisi selkäytimestä ihan itsekseen, vaikka samanlainen löydös saattaa tulla myös päähän kohdistuneesta iskusta, jolloin se voi pienentyä ja hävitä.
Tilaamissani omissa asiakirjoissa minua eivät mitenkään erityisesti kiinnostaneet ne kymmenet päätökset, koska niissä luki yleensä: ei anna aihetta muuttaa kantaamme, jonka olemme ilmoittaneet jo aiemmin. Aiemmin oli ilmoitettu esim., että tapaturmalla ja oireilla ei ole syy-yhteyttä. Siis sillä, että päähän alkaa koskemaan, kun sen lyö lattiaan.

Valitettuani päätöksistä, Tapaturmalautakunnan ortopedin tekemissä ratkaisuissa puolestaan luki, että yleisen lääketieteellisen tietämyksen mukaan kaatuminen ei voi aiheuttaa tutkimuksissa tehtyjä löydöksiä ja oireitani. Kahden Yliopistosairaalan neurokirurgian professorin lausuntojen mukaan on syy-yhteys, joten ortopedin tietämys neurokirurgiasta on yleisen tietämyksen perusteella parempaa.
Joku voisi sanoa, että eihän tämä voi olla totta! On se vakuutuslääketieteen mukaan.

Kun vakuutusyhtiöstä tilaa omat paperinsa, niin niiden joukossa pitää olla ns. käsittelylehdet, joista käy ilmi vakuutuslääkärin kannanotto kuhunkin asiaan. Aiemmin vakuutusyhtiöt eivät halunneet antaa/lähettää niitä, koska niissä saattoi lukea suoranaisia lainvastaisuuksia tai muuta törkytekstiä.

Jossain vaiheessa vakuutusyhtiöt harrastivat liimalappuja, ettei asiakas saanut tietoonsa mitään "epäilyttävää", vaan pelkästään yhtiön virallisia totuuksia. Tämän vahvisti eräs tuttava, joka marssi pääkonttorille ja pyysi kansionsa esille. Lukuisista lippusista ja lappusista oli löytynyt monia mielenkiintoisia asioita. Hän kertoi tuoneensa mielipiteensä esille niin sanotusti isoilla kirjaimilla.

Yksi yleinen tapa hävittää asioita oli se, ettei käsittelylehtiin laitettu sivunumeroita, joten sieltä välistä saattoi napsia pois sellaiset, jotka eivät kestäneet päivänvaloa. Ilman puuhastelua ei voinut saada selville, millaisia vaiheita asiassa oli tapahtunut.

Selvitin monta puuttuvaa asiaa laittamalla papereita aikajärjestykseen ja vertaamalla kirjeenvaihtoa, päätöksiä ja käsittelylehtien päivämääriä. Siellä täällä oli ihan kummallisia asioita.

Sekin herätti ihmetystä, kun välillä tuli päätöksiä pelkästään vakuutusyhtiön nimissä ilman kenenkään henkilön nimeä tai allekirjoitusta, mutta koko asiasta ei ollut käsittelylehdillä minkäänlaista merkintää. Ilman yhteydenottoa ei voinut tietää, kuka asiaa oli käsitellyt ja sittenkin oli vaikeuksia löytää se huonosti kirjoittava sihteeri, joka oli valmiille pohjalle kirjoitellut ihan väärästä asiasta.

Kun digitalisaatio saavutti käsittelylehdet, niin homma kävi entistäkin helpommaksi. Viimeinen näpsäyttää "deleteä", poistaa käydyt keskustelut ja valheet. Tuota huomasin tapahtuneen omissakin papereissani useammassa kohdassa: käsittelijä oli laittanut kysymyksiä lääkärille, mutta vastaukset puuttuivat, vaikka posti oli tuonut päätöksen. Sen lääkärin vastaus siis puuttui, jonka perusteella sihteerikkö oli keksinyt postitetun päätöksen.

Vaadin eräässä viestissä vakuutusyhtiölle, saada tietää jokaisen lääkärin nimen, joka oli päätöksiä tehnyt. Sain nimet, koska ne on pakko luovuttaa. Vaadin myös, että nimi laitetaan jo suoraan käsittelylehdille. Minun kohdallani rupesivat laittamaan, mutta en tiedä, yleistyikö käytäntö koskemaan muitakin asiakkaita.

Kuvassa tyypillinen esimerkki vakuutuslääkärin vastauksesta sihteerille, jota myös käsittelijäksi kutsutaan. Noin mahatautilääkäri Torstila ja hänen ortopedikaverinsa mitätöivät neurokirurgian ja neurologian professoreiden kymmeniä lausuntoja minun vammoistani ja jopa erään leikkauskertomuksenkin.

Tälläinen plus + ja miinus - -systeemi oli käytössä 10 ensimmäistä vammavuottani, jolloin tein vakuutusyhtiölle ainakin 50 valitusta, vastinetta ja viestiä.

Noita plussia ja miinuksia sisältäviä asioita löytyi saamistani käsittelylehdistä ainakin sata ja kahden sanan vastauksia toinen mokoma.

Käsittelijä kysyi jotain arvoisilta vakuutuslääkäreiltä ja he vastasivat max kahdella sanalla plussien ja miinusten lisäksi.
Siinä oli päätös hyvin tiivistetyssä muodossa. Käsittelijä laittoi valmiiseen kirjepohjaan vakiolauseita sanomatta yhtään mitään.
Minä valitin periaatteen vuoksi kaikista mahdollisista päätöksistä, mutta turha minun oli mitään inttää, koska päätöksessä ei ollut mitään, johon tarttua tai jota yrittää kumota esim. jollain lisälausunnolla. Kertaakaan en ole saanut kunnollisia perusteluita päätöksille, eikä neurologi ole tehnyt yhtään päätöstä. Oikeusturvan irvikuvaa koko touhu.

Yhden kerran käsittelijä oli jopa hämmästynyt tohtorin mielipiteestä. Tapu tapu hänelle siitä! "Saisinko vielä tarkennuksen:

  1. Onko todella työkyvynalenema (lyhenne suomeksi) alle 10 %, vaikka myös kolmoishermosärky on katsottu korvattavaksi vammaksi?"

Tohtori vastaa: "kyllä". Posti-Pate toi päätöksen, että emme maksa tapaturmaeläkettä, koska työkyvyn alenema on alle 10 %.

Tarvii olla aika paatunut lääkärinkuvatus, että on valmis tekemään rahasta jotain tuollaista plus, miinus, ei, kyllä -hommaa.

Tässä oli vain pieniä maistiaisia siitä, millaista oli Tapiolan ja Ilkka Torstilan vakuutuslääketieteen käytännön toiminta siihen aikaan, kun naimakaupppa Taysin kanssa julkistettiin.
Kuka lie järkännyt Torstilalle myös vakuutuslääketieteen dosentuurin ja professuurin?
Arvaan, että hän opetti lääkäriopiskelijoita toimimaan samalla tavalla kuin itse toimi, koska tälläiset käsittelylehtien plus- ja miinusvastaukset ovat olleet hyvin yleisesti käytössä muissakin vakuutusyhtiöissä. Irvokasta.
Torstilalla on mittarissa 71 v ja melkein 200 000 euron vuositulot. Mm. Tapaturma-asiain korvauslautakunnassa vielä hääräilee ja muitakin vakuutuslääkärihommia puuhastelee ja jakelee hylsyjä vanhasta muistista.

Torstila ortopedikavereineen kiisti syy-yhteyden tapaturmani ja vammojen välillä. Heidän päätöksillään niissä ei ollut mitään Tapiolalle korvattavaksi kuuluvaa, kunnes tapahtui ihme noin 5 vuotta tapaturman jälkeen. Syy-yhteysasia oli Vakuutusoikeudessa ja se tuomitsi asian minun voitokseni. Hermosäryllä ja tapaturmalla oli syy-yhteys.

Tapiolan reagoinnista Vakuutusoikeuden päätökseen. Käsittelijä kysyy:" 1. Tyydymmekö vo:n ratkaisuun?"

Lääkärin vastaus " + " , joka tarkoittanee, että Tapiola ei lähde hakemaan valituslupaa Korkeimmasta oikeudesta.

Toinen kysymys käsittelijältä: "2. Tulisiko sairaanhoitokulut 2.8.1999 jälkeen korvata ja kuinka pitkälle aikaa?"

Lääkäri vastaa: " niin pitkälle, kuin niitä on, tod.näk. pysyvästi".

Tästä voidaan päätellä, että Tapiola yritti tehdä petoksen, koska se tiesi, että oireet ovat todennäköisesti pysyviä, mutta se väitti kuitenkin joka välissä, ettei ole edes syy-yhteyttä oireiden ja tapaturman välillä.
Jos minä yrittäisin kusettaa samalla tavalla vakuutusyhtiötä, olisin käräjillä ja maksaisin lopunikääni sakkoja ja vakuutusyhtiön lakimiesarmeijan oikeudenkäyntikuluja. Vakuutusyhtiöille tuollaisten petosten tekeminen on sallittua, eikä sen tarvitse pelätä sanktioita. Jos se jää kiinni petoksen yrityksestä, se maksaa jatkossa korvauksia, jotka sille olisi muutenkin kuulunut maksettavaksi. Järjestelmä on todella mätä ja asetelma yleisen oikeustajun vastainen.


Puheenjohtajan palsta        17.6.2018
Miltä näyttää?

Muutoksenhakuelimien jäsenten sidonnaisuudet ja jääviydet ovat mielenkiintoinen tutkimisen aihe. Se on loputon suo ja yllätyksiä täynnä oleva pelikenttä, jossa samat nimet pompsahtelevat esille milloin mistäkin puljusta, lafkasta ja lautakunnasta.

Ihmettelen, ettei kukaan oikea toimittaja ole tarttunut tähän aiheeseen! Eikö tule esimieheltä lupaa vai eikö tonkiminen huvita?
Kovin usein joutuu ihmettelemään, eivätkö nuo toisten elämästä päättävät tuomarit tajua asemaansa ja toimintaansa. Eivätkö ne pysty ajattelemaan, miltä heidän sähläämisensa monella murokupilla näyttää ulkopuolisesta ja ennen kaikkea muutoksenhakijasta?

Vaatimus riippumattomuudesta ei ilmeisesti käy mielessä edes tuomarin valaa vannoessa, vaikka tyyppi kiskoisi hirveät hillot vakuutusyhtiön hallituksesta tai neuvottelukunnasta. Monien muutoksenhakuelimien lakimiesten ja lääkärijäsenten ylisuuret egot antavat tunteen kaikkitietävyydestä ja luvan tehdä mitä tahansa. Kun on aina saanut tehdä mitä tahansa, niin ei varmaankaan edes käy mielessä, että nykyisin avoimuus, läpinäkyvyys ja päätösten perustelut ovat noudatettavia vaatimuksia.

Tämän vuoden alusta tuli voimaan laki, että myös muutoksenhakulautakuntien jäsenten tulee ilmoittaa sidonnaisuutensa. Kun luin jostain, että noiden jäsenten sidonnaisuusilmoitukset ovat jemmassa Sosiaali- ja terveysministeriössä, niin laitoin sinne postia, että "heti mulle kaikki". Eli olen pyytänyt kaikkien muutoksenhakuelimien kaikkien jäsenten sidonnaisuusilmoitukset/tiedot sidonnaisuuksista.

Vakuutusoikeuden ja muiden oikeuksien jäsenten on tullut jo aiemmin tehdä sidonnaisuus ja sivutoimi-ilmoitus. Ne löytyvät nimihaulla Oikeushallinnon asiointipalvelusta. https://asiointi.oikeus.fi/karajaoikeus-rekisterit
Tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteri on Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämä julkinen rekisteri, johon merkitään tiedot tuomareiden, tuomioistuinten asiantuntijajäsenten ja käräjäoikeuden lautamiesten sidonnaisuuksista sekä tuomareille ja esittelijöille myönnetyistä sivutoimiluvista ja sivutoimista saaduista tuloista.

Vaikka ns. asiantuntijalääkärit toimivat Vakuutusoikeudessa tuomarin vastuulla, yksikään nykyisistä vakuutusoikeuden lääkäreistä ei ole tehnyt sidonnaisuusilmoitusta.

Taas tuli asiaa ministeriöön kysymään, onko heidät vapautettu ilmoittamisvelvollisuudesta jonkun keksityn syyn perusteella vai eikö heitä vain huvita kertoa tiedonhalusille kansalaisille, missä kaikkialla tohtorit puuhastelevat ja millaisia omistuksia heillä on lääkärifirmoista tmv. Stm:n Vakuutusosasto on täysin vakuutusyhtiöiden talutusnuorassa. Sen saa huomata joka asian yhteydessä.

Pari poimintaa tuosta rekisteristä Miltä näiden tuomarin vastuulla toimivien henkilöiden riippumattomuus ja puolueettomuus näyttää yleisesti ottaen ja muutoksenhakijoiden mielestä?

Oikeuskansleri pitää perusteltuna menettelyä, että henkilöä, joka on sellaisen yhtiön tai laitoksen palveluksessa, hallituksessa tai neuvottelukunnassa, jonka päätöksistä tehtyjä valituksia muutoksenhakulautakunta käsittelee, ei nimitetä lautakuntaan. Tällainen asema voi herättää epäilyksiä jäsenen objektiivisesta puolueettomuudesta myös muiden eläkelaitosten asioiden käsittelyssä.


Mikko Räsänen Sidonnaisuudet kotimaassa/ulkomailla Elinkeinoelämän keskusliitto EK/ työelämäasioiden asiantuntija Voimassaoloaika: 1.1.2015 - 31.12.2018

Tuomioistuin:Vakuutusoikeus Rooli: Asiantuntijajäsen Luonne: Määräaikainen Virka/virkasuhde: Asiantuntijajäsen Palvelujakso: 1.1.2015 - 31.12.2018 Virkavapaalla: Ei Tyyppi:

Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä Yritys/yhteisö: Tapaturma-asiain korvauslautakunta Kuvaus: Varajäsen Voimassaoloaika: 1.1.2015 - 31.12.2018

Tyyppi: Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä Yritys/yhteisö: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kuvaus: Eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen Voimassaoloaika: 1.1.2015 - 31.12.2018

Tyyppi: Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä Yritys/yhteisö: VATES-säätiö Kuvaus: Hallituksen jäsen Voimassaoloaika: 1.1.2015 - 31.12.2018 Myönnetyt sivutoimiluvat Ei ole. Sivutoimista myönnetyt palkkiot Ei ole.

Mikko Nyyssölä Lainopillinen asiamies/ Elinkeinoelämän keskusliitto

Virkatiedot Tuomioistuin: Työtuomioistuin Rooli: Asiantuntijajäsen Luonne: Määräaikainen Palvelujakso: 1.1.2016 - 31.12.2018 Virkavapaalla: Ei

Sidonnaisuudet kotimaassa/ulkomailla Tyyppi: Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä Yritys/yhteisö: Etera Kuvaus: hallituksen jäsen Voimassaoloaika: 1.1.2016 - 31.12.2018

Tyyppi: Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä Yritys/yhteisö: Työsuojelurahasto Kuvaus: hallituksen jäsen Voimassaoloaika: 1.1.2016 - 31.12.2018

Tyyppi: Valtion virkamieslain 18§:ssä tarkoitetut sivutoimet Yritys/yhteisö: Eläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (Ei tälläistä ole olemassakaan! Tarkoittanee entistä Telkiä. Reppanalla on niin monta hommaa, ettei edes tiedä niiden nimiä) Kuvaus: jäsen Voimassaoloaika: 1.1.2016 - 31.12.2018

Tyyppi: Valtion virkamieslain 18§:ssä tarkoitetut sivutoimet Yritys/yhteisö: Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta Kuvaus: jäsen Voimassaoloaika: 1.1.2016 - 31.12.2016 (menee vuoden 2016 päälläkkäin edellisen kanssa) Myönnetyt sivutoimiluvat Ei ole. Sivutoimista myönnetyt palkkiot Ei ole.

Tällä hetkellä haku antaa ko. henkilöiden kohdalta tuollaiset tiedot. Jos on tullut muutoksia, niin omaa hölmöyttänsä eivät ole pitäneet tietojaan ajan tasalla ja pääsivät tähän kirjoitukseen.
Tulen julkaisemaan lisää sidonnaisuustietoja, kunhan ministeriö haluaa niitä lähettää.

Puheenjohtajan palsta      3.6.2018

Asiaa sidonnaisuuksista


Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaan jokaisella on oikeus oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä puolueettomuusvaatimuksella on tarkoitetaan paitsi sitä, ettei tuomarilla saa tosiasiallisesti olla ennakkokäsitystä asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen asianosaisen etua (subjektiivinen puolueettomuus), myös sitä, että kaikki oikeutetut epäilyt tässä suhteessa ovat poissuljettuja (objektiivinen puolueettomuus). Objektiivisen puolueettomuuden kannalta ihmisoikeustuomioistuin on katsonut olevan keskeistä se, miltä asiat näyttävät ulospäin ja syntyykö asianosaiselle sekä yleisölle vaikutelma tuomarin puolueettomuudesta.

Tuomarin vakuutus "Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä toimin virassani perustuslakia ja lakia noudattaen, tuomitsen oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti parhaan ymmärrykseni mukaan sekä kunnioitan ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä."


Muutoksenhakulautakuntien jäseniin sovelletaan oikeudenkäymiskaaren tuomareita koskevia esteellisyyssäännöksiä ja jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Ensimmäisenä muutoksenhakuasteena sosiaalivakuutuksen toimeentuloturvaa koskevissa asioissa ovat työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ja sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta eli entiset Sosiaaliturvan- ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta. Kaikkien muutoksenhakulautakuntien jäsenten kelpoisuusvaatimuksia on yhtenäistetty viime vuonna. Tasavallan presidentti vahvisti niitä koskevan lain 1.12.2017. Se astui voimaan 1.1.2018.
Lain paras kohta: Muutoksenhakulautakuntien jäsenten on ollut tämän vuoden alusta alkaen pitänyt ilmoittaa sidonnaisuuksistaan. Tosin sidonnaisuusrekisterin mukaan monellakaan ei joko ole sidonnaisuuksia tai ilmoitus on tekemättä.

Tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteri https://asiointi.oikeus.fi/karajaoikeus-rekisterit
Sosiaali- ja terveysministeriö kysyi 9.9. 2016 (Dnro OKV/31/20/2016) Oikeuskanslerin näkemystä siihen, minkälaiset sidonnaisuudet ovat sellaisia, jotka voisivat olla esteenä Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan nimittämiselle. Ja erityisesti kysyttiin, voidaanko ensimmäisen asteen päätöksen tehneen eläkelaitoksen hallinnossa, esimerkiksi hallituksessa tai erilaisissa neuvottelukunnissa toimiminen, olla omiaan antamaan ulkopuolisille perustellun aiheen epäillä pysyvästi jäsenen objektiivista puolueettomuutta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä.
Oikeuskanslerin vastausta ja näkemystä näihin kysymyksiin voitaneen pitää myös muita vastaavia lautakuntia sitovina.
Lautakunta ratkaisee asiat pääsääntöisesti jaostoissa, joissa jokaisessa on jäsenenä jonkin erikoisalan lääkäri ja lähtökohtana on, että käsiteltävät asiat jaetaan jaostoille asiassa vaadittavan lääketieteellisen asiantuntemuksen perusteella.
Oikeuskanslerin saaman selvityksen mukaan asioiden valikoituminen muutoksenhakulautakunnan jaostoille määräytyy kuitenkin paljolti jäsenten sidonnaisuuksien perusteella, vaikka sen tulisi määräytyä vain jaoston lääkärijäsenen erikoisalan ja asiantuntemuksen perusteella. Muutoksenhakulautakunnan jäsenen tai varajäsenen toimiminen eläkelaitoksen hallituksessa tai neuvottelukunnassa aiheuttaa nykyisin toistuvasti tilanteita, joissa jäsen tai varajäsen on esteellinen käsittelemään lautakunnassa tietyn eläkelaitoksen asioita. Esteellisyystilanteita ilmenee siinä määrin, että ne vaikeuttavat lautakunnan toimintaa ja aiheuttavat lautakunnassa ylimääräistä työtä.
Jos jaoston jäsen toimii tietyssä eläkelaitoksessa, eivät muutkaan tämän jaoston jäsenet voi saada ratkaistavaksi kyseistä eläkelaitosta koskevia asioita. Tietty sattumanvaraisuus asioiden jakautumisesta jaostoille jää näin ollen toteutumatta, kun asioita joudutaan jakamaan valikoidusti jaostoille muiden syiden kuin lääkärijäsenen erikoisalan perusteella.
Lähes puolet saapuvista valituksista joutuu valikoidun jaostoille jakamisen piiriin. Tämä aiheuttaa vinoumaa asioiden jakautumisessa ja epäkohtia lääketieteellisen erityisasiantuntemuksen takaamisessa. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksia koskevia asioita, joita ei jäsenten eläkelaitosesteellisyyden takia voida tietyissä jaostoissa käsitellä, joudutaan ratkaisemaan muun erikoisalan lääkärin, esimerkiksi psykiatrin tai sisätautilääkärin, kanssa.
Asioiden jakaminen sidonnaisuuksien perusteella on törkeä epäkohta valittajia kohtaan. Oikean lääketieteellisen päätöksen saaminen on täysin sattumanvaraista. Tosin se on joka tapauksessa epätodennäköistä, koska valituksista hylätään aina, vuodesta toiseen, lähes 90 %:a. Se ei ole sattumanvaraista, vaan etukäteen päätetty asia, kuten tilastoista voidaan nähdä.

Kun valittajat tarkastavat päätöksen tehneen lääkärin koulutuksen, turhan usein kuuluu ällistynyttä kiroilua. Yleislääkäri tai ortopedi on yksin kumonnut useiden oikean erikoisalan ja lukuisten professoreiden tutkimuksiin ja kuvauksiin perustuvat lausunnot. Se ei ole löytänyt syy-yhteyttä tapaturmaan, mutta on myöntänyt vammat, mutta ne eivät johdu tapaturmasta, vaan jostain muusta. Retkahtaneessa kaularangassa on rakenteellis-sairauksellisen rappeuman aiheuttama kiputila tai jotain muuta shittiä.

Niin kauan kun tälläinen puoskarointi on sallittua ja tapahtuu valtiovallan suojeluksessa, on turha kuvitella, että kukaan luottaa näiden lääkärin- ja tuomarinvalansa pettäneiden pölvästien tekemiin päätöksiin ja pitää niitä puolueettomina ja riippumattomina. Eikä tarvitsekaan pitää, koska ne eivät sitä ole.
Etukäteisjärjestelyistä huolimatta esiintyy tilanteita, joissa asioiden käsittely lautakunnassa viivästyy esteellisyydestä johtuvien lykkäysten ja asioiden palautusten vuoksi. Nämä seikat muodostavat uhkan muutoksenhakijoiden oikeusturvan toteutumiselle. Kaikki ääliöyläkuoliolakimiehet tai -lääkärit eivät tiedä, mitä esteellisyys tarkoittaa. Ainakin yksi typykkä näkyy edelleen olevan monessa puljussa, vaikka jo kertaalleen häneen takiaan kymmeniä päätöksiä piti käsitellä uudestaan.

Eläkelaitoksen hallituksessa tai neuvottelukunnassa toimiva muutoksenhakulautakunnan jäsen tai varajäsen on esteellinen käsittelemään mitään kyseistä eläkelaitosta koskevia asioita muutoksenhakulautakunnassa. Oikeuskansleri katsoi, että tällainen asema eläkelaitoksessa voi herättää epäilyksiä jäsenen objektiivisesta puolueettomuudesta myös muiden eläkelaitosten asioiden käsittelyssä.
Oikeuskansleri toteaa, että pysyväisluonteisten esteellisyyksien syntyminen tulee pyrkiä ehkäisemään jo ennalta muutoksenhakulautakuntaa asetettaessa. Näin ollen oikeuskansleri piti perusteltuna menettelyä, että henkilöä, joka on sellaisen yhtiön tai laitoksen palveluksessa, hallituksessa tai neuvottelukunnassa, jonka päätöksistä tehtyjä valituksia muutoksenhakulautakunta käsittelee, ei nimitetä lautakuntaan.

Lähteenä käytetty mm.: https://www.okv.fi/media/filer_public/ea/d6/ead6476c-f298-4d60-a28d-6e5865a716a0/okv_31_20_2016.pdf

Puheenjohtajan palsta  18.5.2018


Valtiokonttorin kanssa piilosilla

Lähetin viime talvena *Kaisa Virtasen*-nimellä alla olevat kysymykset 29:ään kotimaiseen vahinkovakuutuksista korvauksia maksavaan yhtiöön sekä kaikkiin muutoksenhakuelimiin. Kunnolllisten vastausten saaminen osoittautui hankalaksi. Yleensä tuli vain linkki nettisivulle. Muutoksenhakuelimistä vastattiin pääsääntöisesti hyvin.
Pahin vääntö vastauksista syntyi Valtiokonttorin kanssa, joka asettui täysin tietoisesti syöttämään valheita. Viestini: "Valtiokonttori Korkein hallinto-oikeus KHO on päättänyt, että vakuutuslääkäreiden/asiantuntijalääkäreiden nimet ovat julkista tietoa.

1. Pyydän ilmoittamaan kaikkien Valtiokonttorissa vuosien 2014-2017 välisenä aikana toimineiden ja tällä hetkellä toimivien vakuutuslääkäreiden/asiantuntijalääkäreiden nimet ja heidän erikoisalansa.

2. Pyydän kertomaan, ovatko he Valtiokonttoriin työ-tai virkasuhteessa, sivutoimisesti/osa-aikaisesti, tuntiveloituksella vai tarvittaessa esim lausunnonantajina

3. Pyydän kertomaan, mikä on Valtiokonttorin asiantuntijalääkärin palkkaluokka/palkka, tuntipalkka ja lausuntopalkkio.

4. Pyydän ilmoittamaan Valtiokonttorin ylilääkärin yhteystiedot, kuten puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen. Lisäksi pyydän kertomaan, onko hänellä sivutoimia.

5. Pyydän lähettämään tiedot 1.12.2017 mennessä."


Valtiokonttorilta saamani yhden lauseen vastaus esittämiini kysymyksiin osoittaa huonoa hallintoa ja ylimielisyyttä varsinkin siksi, kun vastaajana kansalaisen kysymykseen on Kansalaispalvelut- toimialajohtaja:
"Valtiokonttorin ylilääkärin ja asiantuntijalääkärien tiedot löytyvät nettisivulta:
https://www.valtiokonttori.fi/fi-FI/Yhteystiedot/Kansalais_ja_yhteisopalvelut
Ystävällisin terveisin
Jyri Tapper
Toimialajohtaja/Divisionchef/Director
Kansalaispalvelut/Medborgartjänster/Services for Citizens"

En tietenkään ollut tyytyväinen tuollaiseen vastaukseen, vaan laitoin uuden viestin:

Hei! Kiitos viestistä! En kuitenkaan saanut vastauksia kaikkiin kysymyksiini, joten pyydän niitä uudestaan ja minulla on pari lisäkysymystäkin.

2. Pyysin kertomaan, ovatko vakuutuslääkärit Valtiokonttoriin työ-tai virkasuhteessa, sivutoimisesti/osa-aikaisesti, tuntiveloituksella vai tarvittaessa esim lausunnonantajina. Ovatko tällaiset tiedot salaisia valtion laitoksessa jonkun lakipykälän perusteella? Elleivät, millaisessa suhteessa he ovat Valtiokonttoriin?
3. Pyysin kertomaan, mikä on Valtiokonttorin asiantuntijalääkärin palkkaluokka/palkka, tuntipalkka ja lausuntopalkkio. Et vastannut.
Oletettavasti ainakin ylilääkäri on virkasuhteessa, joten hänen palkkansa on julkinen tieto. Paljonko on siis ylilääkärin palkka?
Ovatko muiden asiantuntijalääkäreiden palkka-/palkkiotiedot salaisia valtionlaitoksissa? Elleivät, paljonko heille maksetaan?
4. Pyysin kertomaan, onko ylilääkärilla sivutoimia. Sivutoimilupaa koskevat hakemukset ja sivutoimi-ilmoitukset ovat ymmärtääkseni julkisia asiakirjoja, joten pyydän tiedot mitä nämä ylilääkärin mahdolliset sivutoimet ovat.

Pyydän vastaukset 28.12.2017 mennessä

Seuraava vastaus:
"Lähettäjä: Tapper Jyri (VK) Lähetetty: 2. tammikuuta 2018 13:06Vastaanottaja: neuroonit.ze@protonmail.comKopio: Kirjaamo (VK) <kirjaamo@valtiokonttori.fi>Aihe: Valtiokonttori - vakuutuslääkärit Olen vastaanottanut tietopyyntönne ja välittänyt sen kirjattavaksi Valtiokonttorin kirjaamoon. Vastaamme siihen siten kuin Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 edellyttää.
Laki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=asiakirjojen%20julkisuus
Jyri Tapper


Valtiokonttori"Yllättäen Valtiokonttori ei halunnutkaan vastata, vaan se lähetti oheisen viestin, väittäen, että vastaukset sisältyvät salassa pidettävään henkilörekisteriin!
"Tietopyyntönne Pyytäisin Teitä tarkentamaan pyyntöänne Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 13 § (lainaus ohessa) mukaisesti:
"Asiakirjan pyytäminen
Pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjää on diaarin ja muiden hakemistojen avulla avustettava yksilöimään asiakirja, josta hän haluaa tiedon. Tiedon pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, ellei tämä ole tarpeen viranomaiselle säädetyn harkintavallan käyttämiseksi tai sen selvittämiseksi, onko pyytäjällä oikeus saada tieto asiakirjan sisällöstä.
Pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää".
Laki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=asiakirjojen%20julkisuus
Pyydän tiedot osoittamaan osoitteeseen: kirjaamo@valtionttori.fi
Jyri Tapper, Valtiokonttori

Valtiokonttori siis vaati, että minun on " ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää", niin pitihän sitä jonkunlainen stoori vääntää. Tämä stoori piti siis lähettää Valtiokonttorin kirjaamoon, josta se sitten menisi jonkun päätettäväksi.
Lähettäjä: Neuroonit.ze [Lähetetty: 24. tammikuuta 2018 12:46Vastaanottaja: Kirjaamo (VK) <kirjaamo@valtiokonttori.fi>
Aihe: Kysymykset asiantuntijalääkäreistä, viestit Virtanen-Tapper

Hei!

Olen käynyt viestien vaihtamista Jyri Tapperin kanssa, mutta hän pyysi, että osoittaisin tämän vastausviestin tähän kirjaamon osoitteeseen. Oletettavasti lähetätte tämän viestini oikealle henkilölle tarvittavia toimenpiteitä varten. Kiitos!
Eli alkuperäinen kysymykseni koski tiettyjen tietojen saamista Valtiokonttorista. Emme oikein päässeet Tapperin kanssa yhteisymmärrykseen, mitä tietoja minulla olisi oikeus saada julkisuusperiaatteen vuoksi. Pyydän tähän viestiini ja kysymyksiini yksilöidyt ja Valtiokonttorin viralliset vastaukset jatkotoimenpiteitäni varten.
Uusi viesti eli Tapperin pyytämä tarkennus, johon oletin hänen vastaavan. Kyselin parilta vakuutusyhtiöltä ja muutoksenhakuelimeltä niiden käyttämistä vakuutuslääkäreistä oman tapaturmani vuoksi, koska huomasin, että ylilääkäri Janne Leinonen työskentelee hyvin monessa roolissa, hänellä on paljon sidonnaisuuksia ja ennen kaikkea, koska hän on ollut päättämässä asioistani.Lisäksi huomasin, että Leinosen verotettavat tulot ovat n. 190 000 euroa. Arvelen, että hänen Valtiokonttorista saamansa palkka on puolta pienempi. Tämä herättää kysymyksen hänen riippumattomuudestaan, kun oletettavasti sivutoimien ansiot ovat suuremmat kuin päätoimesta saatava ansio.Vakuutusoikeus ja kela ilmoittivat ylilääkäriensä palkan sentilleen alkuperäisen tiedusteluni perusteella, joten minulla on hyvä syy olettaa, että myös Valtiokonttori vastaavanlaisena valtion laitoksena olisi toiminut samoin. En usko, että Vakuutusoikeus ja kela olisivat lähteneet rikkomaan lakeja kysymysteni vuoksi, sillä ne eivät kysyneet tietojen käyttötarkoitusta, eivätkä vaatineet antamisensa tietojen salassapitämistä.
Sain myös muutoksenhakulautakunnilta kysymiäni tietoja mm. lausunto-, ja kokouspalkkioista.


Aivovammojen Käypä hoito-suosituksen tekijöiden sidonnaisuuksissa ylilääkäri Leinonen ilmoittaa seuraavat: Asiantuntijapalkkio (OP Pohjola, Valvira ja useat aluehallintovirastot, tapaturma-asiain korvauslautakunta, liikennevahinkolautakunta, Keva, Mavera Ab), Luentopalkkio (Fennia, Finanssi- ja vakuutus alan koulutuskeskus FINVA, Kuntoutussäätiö, Lääkäriseura Duodecim, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Potilasvakuutuskeskus, Professio, Puolustusvoimat), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kandidaattikustannus, Kustannus Oy Duodecim).

Mielestäni nuo sidonnaisuudet ja päätoimi Valtiokonttorin ylilääkärinä synnyttävät väkisinkin kysymyksiä Leinosen puolueettomuudesta. Tärkein kysymys on, miltä tilanne näyttää vahinkoa kärsineelle ja yleisestiottaen. Edellämainittujen sidonnaisuuksien lisäksi Leinonen on Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtaja, joka vahvistaa käsitystä hänen vahvasta vaikutusvallasta siihen, miten korvauskäytännöt muodostuvat.

Mielestäni tätä Oikeuskanslerin lausuntoa voidaan soveltaa myös Leinosen toimimiseen eri rooleissa. https://www.okv.fi/media/filer_public/ea/d6/ead6476c-f298-4d60-a28d-6e5865a716a0/okv_31_20_2016.pdf

Lisäksi Leinonen on televisiossa lausunut, että eräässä kuntoutuslaitoksessa, Validiassa, on tehty satoja aiheettomia aivovammadiagnooseja. Mielestäni se tekee hänet esteelliseksi käsittelemään aivovamma-asioita Valtiokonttorissa ja muissa muutoksenhakuelimissä. Validiaan ei voi päästä kuntoutukseen, ellei kuntoutettavalla ole jo mennessään aivovammadiagnoosia. Lähtökohtainen kielteinen asenteellisuus aivovammautuneita kohtaan asettaa hänen puolueettomuutensa hyvin vahvasti kyseenalaiseksi.

Tapaturma-asiain korvauslautakunta antaa suosituksia ja linjaa korvauskäytäntöä, jolloin hänen ei pitäisi toimia missään sellaisissa elimissä, jotka päättävät yksittäisten henkilöiden korvauksista. Ei näytä puolueettomalta, jos on päättämässä asioista oman suosituksensa perusteella.

Tapperin viesteistä käy ilmi salailunhalu, jolloin tietenkin herää kysymys, mitä salattavaa Valtiokonttorilla on. En usko, että mainitut lakipykälät estävät yleisluontoisiin kysymyksiin vastaamisen. Kun kysyn yleisellä tasolla Valtiokonttorin asiantuntijalääkärin esim. palkkaluokkaa tai onko hän sivutoiminen, niin sen kertominen ei voi edellyttää tiedon käyttötarkoituksen ilmoittamista.Näiden syiden herättämien ajatusten vuoksi olen kyselemässä Valtiokonttorilta vakuutuslääkäriasioista sekä Leinosen toiminnasta monessa roolissa ja miltä ne näyttävät ulospäin. Tietenkin minulle tärkein motiivi esittää näitä kysymyksiä, on oma tapaturmani ja ajatus siitä, onko sama vakuutuslääkäri ollut päättämässä asioistani kahdessa eri roolissa. Lisäksi ihmetyttää se, että eräässä elimessä asian päätti ortopedi, vaikka se kuuluu neurokirurgian alaan. Leinonen ainoana neurologina oli esteellinen, koska oli päättänyt asiani jo toisessa elimessä. Ortopedillä ei voi olla parempaa tietämystä neurokirurgisesta vammasta kuin neurologilla, vaikka ei sekään ole oikea lääketieteen ala. Tällaisessa tilanteessa vammautuneella ei ole oikeusturvaa.

Valtiokonttorin salailun vuoksi pyydän tästä asiasta ja esittämistäni kysymyksistä, joihin en saanut vastauksia, Eduskunnan Oikeusasiamieheltä kannanoton. Valtiokonttorilta edellytetään hyvää hallintoa, eikä se mielestäni toteutunut tässä tapauksessa.
Odotan Valtiokonttorilta vastausta uusimpaan viestiini ja kaikkiin kysymyksiini 9.2.2018 mennessä.

Ylläolevan stoorin seurauksena alkoi tapahtua!
23.11.2017 lähettämääni viestiin sain Valtiokonttorin oikeat, lainmukaiset, vastaukset 8.2.2018


VALTIOKONTTORI ANTAA TIEDOT PYYNTÖNNE MUKAISESTI.
Mitä Valtiokonttori halusi salata? Ehkä ylilääkäri Janne Leinosen bisnekset ja monet roolit?
Korkea virkamies valehteli tavalliselle kansalaiselle ilmeisenä ajatuksena hyvän veljen suojelu ja/tai ettei se enempää kysele, kun sille laittaa lakitekstiä ja pykäliä.
Vasta kun kerroin tekeväni kantelun Eduskunnan oikeusasiamiehelle, kysymyksiini kerrottiin vastauksia.
Lieneekö tämä yleinen toimintatapa Valtiokonttorissa?
Tämä tapaus ansaitsee kaikkien halveksunnan.

Tällaisia tapauksia ja suhmurointeja varten on perustettu Oikeutta aivovammautuneille ry- pälliinsä tällin saaneiden karpo. Julkisuuden paine on ainoa keino, jolla epäkohtien korjaaminen saadaan alulle ja muutoksia ajoiksi.