Torstilan miinukset

Puheenjohtajan palsta 26.6.2018

Sisätautilääkäri Ilkka Torstila oli Tapiolan vakuutuslääkärinä niihin aikoihin, kun aloittelin aivohermovammaisen uraputkea. Viimeksi kun tilasin Tapiolasta asiakirjani, niin posti toi reilun viiden kilon paketin. Jonkun verran oli siis tullut harrastettua yhteistoimintaa, joka oli minun kannaltani katsottuna vastenmielistä ja epäreilua.

Nyt olen saanut olla vapaalla jo kymmenkunta vuotta, kun kaikki asiani ovat lainvoimaisia. Tosin voihan olla, että minut katsotaan parantuneeksi, kun pystyn kirjoittamaan näitä paginoita. Tai jos kysytään Tapiolan käsitystä asiasta, niin eihän minulle edes tullut mitään vammoja siitä "kolahduksesta". Synnynnäinen epämuodostumakin hävisi selkäytimestä ihan itsekseen, vaikka samanlainen löydös saattaa tulla myös päähän kohdistuneesta iskusta, jolloin se voi pienentyä ja hävitä.
Tilaamissani omissa asiakirjoissa minua eivät mitenkään erityisesti kiinnostaneet ne kymmenet päätökset, koska niissä luki yleensä: ei anna aihetta muuttaa kantaamme, jonka olemme ilmoittaneet jo aiemmin. Aiemmin oli ilmoitettu esim., että tapaturmalla ja oireilla ei ole syy-yhteyttä. Siis sillä, että päähän alkaa koskemaan, kun sen lyö lattiaan.

Valitettuani päätöksistä, Tapaturmalautakunnan ortopedin tekemissä ratkaisuissa puolestaan luki, että yleisen lääketieteellisen tietämyksen mukaan kaatuminen ei voi aiheuttaa tutkimuksissa tehtyjä löydöksiä ja oireitani. Kahden Yliopistosairaalan neurokirurgian professorin lausuntojen mukaan on syy-yhteys, joten ortopedin tietämys neurokirurgiasta on yleisen tietämyksen perusteella parempaa.
Joku voisi sanoa, että eihän tämä voi olla totta! On se vakuutuslääketieteen mukaan.


Kun vakuutusyhtiöstä tilaa omat paperinsa, niin niiden joukossa pitää olla ns. käsittelylehdet, joista käy ilmi vakuutuslääkärin kannanotto kuhunkin asiaan. Aiemmin vakuutusyhtiöt eivät halunneet antaa/lähettää niitä, koska niissä saattoi lukea suoranaisia lainvastaisuuksia tai muuta törkytekstiä.

Jossain vaiheessa vakuutusyhtiöt harrastivat liimalappuja, ettei asiakas saanut tietoonsa mitään "epäilyttävää", vaan pelkästään yhtiön virallisia totuuksia. Tämän vahvisti eräs tuttava, joka marssi pääkonttorille ja pyysi kansionsa esille. Lukuisista lippusista ja lappusista oli löytynyt monia mielenkiintoisia asioita. Hän kertoi tuoneensa mielipiteensä esille niin sanotusti isoilla kirjaimilla.

Yksi yleinen tapa hävittää asioita oli se, ettei käsittelylehtiin laitettu sivunumeroita, joten sieltä välistä saattoi napsia pois sellaiset, jotka eivät kestäneet päivänvaloa. Ilman puuhastelua ei voinut saada selville, millaisia vaiheita asiassa oli tapahtunut.

Selvitin monta puuttuvaa asiaa laittamalla papereita aikajärjestykseen ja vertaamalla kirjeenvaihtoa, päätöksiä ja käsittelylehtien päivämääriä. Siellä täällä oli ihan kummallisia asioita.

Sekin herätti ihmetystä, kun välillä tuli päätöksiä pelkästään vakuutusyhtiön nimissä ilman kenenkään henkilön nimeä tai allekirjoitusta, mutta koko asiasta ei ollut käsittelylehdillä minkäänlaista merkintää. Ilman yhteydenottoa ei voinut tietää, kuka asiaa oli käsitellyt ja sittenkin oli vaikeuksia löytää se huonosti kirjoittava sihteeri, joka oli valmiille pohjalle kirjoitellut ihan väärästä asiasta.

Kun digitalisaatio saavutti käsittelylehdet, niin homma kävi entistäkin helpommaksi. Viimeinen näpsäyttää "deleteä", poistaa käydyt keskustelut ja valheet. Tuota huomasin tapahtuneen omissakin papereissani useammassa kohdassa: käsittelijä oli laittanut kysymyksiä lääkärille, mutta vastaukset puuttuivat, vaikka posti oli tuonut päätöksen. Sen lääkärin vastaus siis puuttui, jonka perusteella sihteerikkö oli keksinyt postitetun päätöksen.

Vaadin eräässä viestissä vakuutusyhtiölle, saada tietää jokaisen lääkärin nimen, joka oli päätöksiä tehnyt. Sain nimet, koska ne on pakko luovuttaa. Vaadin myös, että nimi laitetaan jo suoraan käsittelylehdille. Minun kohdallani rupesivat laittamaan, mutta en tiedä, yleistyikö käytäntö koskemaan muitakin asiakkaita.

Kuvassa tyypillinen esimerkki vakuutuslääkärin vastauksesta sihteerille, jota myös käsittelijäksi kutsutaan. Noin mahatautilääkäri Torstila ja hänen ortopedikaverinsa mitätöivät neurokirurgian ja neurologian professoreiden kymmeniä lausuntoja minun vammoistani ja jopa erään leikkauskertomuksenkin.

Tälläinen plus + ja miinus - -systeemi oli käytössä 10 ensimmäistä vammavuottani, jolloin tein vakuutusyhtiölle ainakin 50 valitusta, vastinetta ja viestiä.

Noita plussia ja miinuksia sisältäviä asioita löytyi saamistani käsittelylehdistä ainakin sata ja kahden sanan vastauksia toinen mokoma.

Käsittelijä kysyi jotain arvoisilta vakuutuslääkäreiltä ja he vastasivat max kahdella sanalla plussien ja miinusten lisäksi.
Siinä oli päätös hyvin tiivistetyssä muodossa. Käsittelijä laittoi valmiiseen kirjepohjaan vakiolauseita sanomatta yhtään mitään.
Minä valitin periaatteen vuoksi kaikista mahdollisista päätöksistä, mutta turha minun oli mitään inttää, koska päätöksessä ei ollut mitään, johon tarttua tai jota yrittää kumota esim. jollain lisälausunnolla. Kertaakaan en ole saanut kunnollisia perusteluita päätöksille, eikä neurologi ole tehnyt yhtään päätöstä. Oikeusturvan irvikuvaa koko touhu.

Yhden kerran käsittelijä oli jopa hämmästynyt tohtorin mielipiteestä. Tapu tapu hänelle siitä! "Saisinko vielä tarkennuksen:

  1. Onko todella työkyvynalenema (lyhenne suomeksi) alle 10 %, vaikka myös kolmoishermosärky on katsottu korvattavaksi vammaksi?"

Tohtori vastaa: "kyllä". Posti-Pate toi päätöksen, että emme maksa tapaturmaeläkettä, koska työkyvyn alenema on alle 10 %.

Tarvii olla aika paatunut lääkärinkuvatus, että on valmis tekemään rahasta jotain tuollaista plus, miinus, ei, kyllä -hommaa.

Tässä oli vain pieniä maistiaisia siitä, millaista oli Tapiolan ja Ilkka Torstilan vakuutuslääketieteen käytännön toiminta siihen aikaan, kun naimakaupppa Taysin kanssa julkistettiin.
Kuka lie järkännyt Torstilalle myös vakuutuslääketieteen dosentuurin ja professuurin?
Arvaan, että hän opetti lääkäriopiskelijoita toimimaan samalla tavalla kuin itse toimi, koska tälläiset käsittelylehtien plus- ja miinusvastaukset ovat olleet hyvin yleisesti käytössä muissakin vakuutusyhtiöissä. Irvokasta.
Torstilalla on mittarissa 71 v ja melkein 200 000 euron vuositulot. Mm. Tapaturma-asiain korvauslautakunnassa vielä hääräilee ja muitakin vakuutuslääkärihommia puuhastelee ja jakelee hylsyjä vanhasta muistista.

Torstila ortopedikavereineen kiisti syy-yhteyden tapaturmani ja vammojen välillä. Heidän päätöksillään niissä ei ollut mitään Tapiolalle korvattavaksi kuuluvaa, kunnes tapahtui ihme noin 5 vuotta tapaturman jälkeen. Syy-yhteysasia oli Vakuutusoikeudessa ja se tuomitsi asian minun voitokseni. Hermosäryllä ja tapaturmalla oli syy-yhteys.

Kuva Tapiolan reagoinnista Vakuutusoikeuden päätökseen. Käsittelijä kysyy:" 1. Tyydymmekö vo:n ratkaisuun?"

Lääkärin vastaus " + " , joka tarkoittanee, että Tapiola ei lähde hakemaan valituslupaa Korkeimmasta oikeudesta.

Toinen kysymys käsittelijältä: "2. Tulisiko sairaanhoitokulut 2.8.1999 jälkeen korvata ja kuinka pitkälle aikaa?"

Lääkäri vastaa: " niin pitkälle, kuin niitä on, tod.näk. pysyvästi".

Tästä voidaan päätellä, että Tapiola yritti tehdä petoksen, koska se tiesi, että oireet ovat todennäköisesti pysyviä, mutta se väitti kuitenkin joka välissä, ettei ole edes syy-yhteyttä oireiden ja tapaturman välillä.
Jos minä yrittäisin kusettaa samalla tavalla vakuutusyhtiötä, olisin käräjillä ja maksaisin lopunikääni sakkoja ja vakuutusyhtiön lakimiesarmeijan oikeudenkäyntikuluja. Vakuutusyhtiöille tuollaisten petosten tekeminen on sallittua, eikä sen tarvitse pelätä sanktioita. Jos se jää kiinni petoksen yrityksestä, se maksaa jatkossa korvauksia, jotka sille olisi muutenkin kuulunut maksettavaksi. Järjestelmä on todella mätä ja asetelma yleisen oikeustajun vastainen.

Puheenjohtajan palsta 17.6.2018
 Miltä näyttää?

Muutoksenhakuelimien jäsenten sidonnaisuudet ja jääviydet ovat mielenkiintoinen tutkimisen aihe. Se on loputon suo ja yllätyksiä täynnä oleva pelikenttä, jossa samat nimet pompsahtelevat esille milloin mistäkin puljusta, lafkasta ja lautakunnasta.

Ihmettelen, ettei kukaan oikea toimittaja ole tarttunut tähän aiheeseen! Eikö tule esimieheltä lupaa vai eikö tonkiminen huvita?
Kovin usein joutuu ihmettelemään, eivätkö nuo toisten elämästä päättävät tuomarit tajua asemaansa ja toimintaansa. Eivätkö ne pysty ajattelemaan, miltä heidän sähläämisensa monella murokupilla näyttää ulkopuolisesta ja ennen kaikkea muutoksenhakijasta?

Vaatimus riippumattomuudesta ei ilmeisesti käy mielessä edes tuomarin valaa vannoessa, vaikka tyyppi kiskoisi hirveät hillot vakuutusyhtiön hallituksesta tai neuvottelukunnasta. Monien muutoksenhakuelimien lakimiesten ja lääkärijäsenten ylisuuret egot antavat tunteen kaikkitietävyydestä ja luvan tehdä mitä tahansa. Kun on aina saanut tehdä mitä tahansa, niin ei varmaankaan edes käy mielessä, että nykyisin avoimuus, läpinäkyvyys ja päätösten perustelut ovat noudatettavia vaatimuksia.

Tämän vuoden alusta tuli voimaan laki, että myös muutoksenhakulautakuntien jäsenten tulee ilmoittaa sidonnaisuutensa. Kun luin jostain, että noiden jäsenten sidonnaisuusilmoitukset ovat jemmassa Sosiaali- ja terveysministeriössä, niin laitoin sinne postia, että "heti mulle kaikki". Eli olen pyytänyt kaikkien muutoksenhakuelimien kaikkien jäsenten sidonnaisuusilmoitukset/tiedot sidonnaisuuksista.

Vakuutusoikeuden ja muiden oikeuksien jäsenten on tullut jo aiemmin tehdä sidonnaisuus ja sivutoimi-ilmoitus. Ne löytyvät nimihaulla Oikeushallinnon asiointipalvelusta. https://asiointi.oikeus.fi/karajaoikeus-rekisterit
Tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteri on Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämä julkinen rekisteri, johon merkitään tiedot tuomareiden, tuomioistuinten asiantuntijajäsenten ja käräjäoikeuden lautamiesten sidonnaisuuksista sekä tuomareille ja esittelijöille myönnetyistä sivutoimiluvista ja sivutoimista saaduista tuloista.

Vaikka ns. asiantuntijalääkärit toimivat Vakuutusoikeudessa tuomarin vastuulla, yksikään nykyisistä vakuutusoikeuden lääkäreistä ei ole tehnyt sidonnaisuusilmoitusta. 

Taas tuli asiaa ministeriöön kysymään, onko heidät vapautettu ilmoittamisvelvollisuudesta jonkun keksityn syyn perusteella vai eikö heitä vain huvita kertoa tiedonhalusille kansalaisille, missä kaikkialla tohtorit puuhastelevat ja millaisia omistuksia heillä on lääkärifirmoista tmv. Stm:n Vakuutusosasto on täysin vakuutusyhtiöiden talutusnuorassa. Sen saa huomata joka asian yhteydessä.

Pari poimintaa tuosta rekisteristä Miltä näiden tuomarin vastuulla toimivien henkilöiden riippumattomuus ja puolueettomuus näyttää yleisesti ottaen ja muutoksenhakijoiden mielestä?

Oikeuskansleri pitää perusteltuna menettelyä, että henkilöä, joka on sellaisen yhtiön tai laitoksen palveluksessa, hallituksessa tai neuvottelukunnassa, jonka päätöksistä tehtyjä valituksia muutoksenhakulautakunta käsittelee, ei nimitetä lautakuntaan. Tällainen asema voi herättää epäilyksiä jäsenen objektiivisesta puolueettomuudesta myös muiden eläkelaitosten asioiden käsittelyssä.


Mikko Räsänen Sidonnaisuudet kotimaassa/ulkomailla  Elinkeinoelämän keskusliitto EK/ työelämäasioiden asiantuntija Voimassaoloaika: 1.1.2015 - 31.12.2018

Tuomioistuin:Vakuutusoikeus Rooli: Asiantuntijajäsen Luonne: Määräaikainen Virka/virkasuhde: Asiantuntijajäsen Palvelujakso: 1.1.2015 - 31.12.2018 Virkavapaalla: Ei Tyyppi:

Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä Yritys/yhteisö: Tapaturma-asiain korvauslautakunta Kuvaus: Varajäsen Voimassaoloaika: 1.1.2015 - 31.12.2018

Tyyppi: Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä Yritys/yhteisö: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma  Kuvaus: Eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen Voimassaoloaika: 1.1.2015 - 31.12.2018

Tyyppi: Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä Yritys/yhteisö: VATES-säätiö Kuvaus: Hallituksen jäsen Voimassaoloaika: 1.1.2015 - 31.12.2018 Myönnetyt sivutoimiluvat Ei ole. Sivutoimista myönnetyt palkkiot Ei ole.


Mikko  Nyyssölä Lainopillinen asiamies/ Elinkeinoelämän keskusliitto

Virkatiedot Tuomioistuin: Työtuomioistuin Rooli: Asiantuntijajäsen Luonne: Määräaikainen Palvelujakso: 1.1.2016 - 31.12.2018 Virkavapaalla: Ei

Sidonnaisuudet kotimaassa/ulkomailla Tyyppi: Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä Yritys/yhteisö: Etera Kuvaus: hallituksen jäsen Voimassaoloaika: 1.1.2016 - 31.12.2018

Tyyppi: Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä Yritys/yhteisö: Työsuojelurahasto Kuvaus: hallituksen jäsen Voimassaoloaika: 1.1.2016 - 31.12.2018

Tyyppi: Valtion virkamieslain 18§:ssä tarkoitetut sivutoimet Yritys/yhteisö: Eläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (Ei tälläistä ole olemassakaan! Tarkoittanee entistä Telkiä. Reppanalla on niin monta hommaa, ettei edes tiedä niiden nimiä) Kuvaus: jäsen Voimassaoloaika: 1.1.2016 - 31.12.2018

Tyyppi: Valtion virkamieslain 18§:ssä tarkoitetut sivutoimet Yritys/yhteisö: Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta Kuvaus: jäsen Voimassaoloaika: 1.1.2016 - 31.12.2016 (menee vuoden 2016 päälläkkäin edellisen kanssa) Myönnetyt sivutoimiluvat Ei ole. Sivutoimista myönnetyt palkkiot Ei ole.

Tällä hetkellä haku antaa ko. henkilöiden kohdalta tuollaiset tiedot. Jos on tullut muutoksia, niin omaa hölmöyttänsä eivät ole pitäneet tietojaan ajan tasalla ja pääsivät tähän kirjoitukseen.
Tulen julkaisemaan lisää sidonnaisuustietoja, kunhan ministeriö haluaa niitä lähettää.


Puheenjohtajan palsta 3.6.2018

Asiaa sidonnaisuuksista


Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaan jokaisella on oikeus oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä puolueettomuusvaatimuksella tarkoitetaan paitsi sitä, ettei tuomarilla saa tosiasiallisesti olla ennakkokäsitystä asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen asianosaisen etua (subjektiivinen puolueettomuus), myös sitä, että kaikki oikeutetut epäilyt tässä suhteessa ovat poissuljettuja (objektiivinen puolueettomuus).

Objektiivisen puolueettomuuden kannalta ihmisoikeustuomioistuin on katsonut olevan keskeistä se, miltä asiat näyttävät ulospäin ja syntyykö asianosaiselle sekä yleisölle vaikutelma tuomarin puolueettomuudesta.

Tuomarin vakuutus

"Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä toimin virassani perustuslakia ja lakia noudattaen, tuomitsen oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti parhaan ymmärrykseni mukaan sekä kunnioitan ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä."

Muutoksenhakulautakuntien jäseniin sovelletaan oikeudenkäymiskaaren tuomareita koskevia esteellisyyssäännöksiä ja jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.

Ensimmäisenä muutoksenhakuasteena sosiaalivakuutuksen toimeentuloturvaa koskevissa asioissa ovat työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ja sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta eli entiset Sosiaaliturvan- ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta.

Kaikkien muutoksenhakulautakuntien jäsenten kelpoisuusvaatimuksia on yhtenäistetty viime vuonna. Tasavallan presidentti vahvisti niitä koskevan lain 1.12.2017. Se astui voimaan 1.1.2018.

Lain paras kohta: Muutoksenhakulautakuntien jäsenten on ollut tämän vuoden alusta alkaen pitänyt ilmoittaa sidonnaisuuksistaan.

Tosin sidonnaisuusrekisterin mukaan monellakaan ei joko ole sidonnaisuuksia tai ilmoitus on tekemättä.
Tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteri

https://asiointi.oikeus.fi/karajaoikeus-rekisterit

Sosiaali- ja terveysministeriö kysyi 9.9. 2016 (Dnro OKV/31/20/2016) Oikeuskanslerin näkemystä siihen, minkälaiset sidonnaisuudet ovat sellaisia, jotka voisivat olla esteenä Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan nimittämiselle.

Ja erityisesti kysyttiin, voidaanko ensimmäisen asteen päätöksen tehneen eläkelaitoksen hallinnossa, esimerkiksi hallituksessa tai erilaisissa neuvottelukunnissa toimiminen, olla omiaan antamaan ulkopuolisille perustellun aiheen epäillä pysyvästi jäsenen objektiivista puolueettomuutta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä.

Oikeuskanslerin vastausta ja näkemystä näihin kysymyksiin voitaneen pitää myös muita vastaavia lautakuntia sitovina.

Lautakunta ratkaisee asiat pääsääntöisesti jaostoissa, joissa jokaisessa on jäsenenä jonkin erikoisalan lääkäri ja lähtökohtana on, että käsiteltävät asiat jaetaan jaostoille asiassa vaadittavan lääketieteellisen asiantuntemuksen perusteella.

Oikeuskanslerin saaman selvityksen mukaan asioiden valikoituminen muutoksenhakulautakunnan jaostoille määräytyy kuitenkin paljolti jäsenten sidonnaisuuksien perusteella, vaikka sen tulisi määräytyä vain jaoston lääkärijäsenen erikoisalan ja asiantuntemuksen perusteella.

Muutoksenhakulautakunnan jäsenen tai varajäsenen toimiminen eläkelaitoksen hallituksessa tai neuvottelukunnassa aiheuttaa nykyisin toistuvasti tilanteita, joissa jäsen tai varajäsen on esteellinen käsittelemään lautakunnassa tietyn eläkelaitoksen asioita. Esteellisyystilanteita ilmenee siinä määrin, että ne vaikeuttavat lautakunnan toimintaa ja aiheuttavat lautakunnassa ylimääräistä työtä.

Jos jaoston jäsen toimii tietyssä eläkelaitoksessa, eivät muutkaan tämän jaoston jäsenet voi saada ratkaistavaksi kyseistä eläkelaitosta koskevia asioita. Tietty sattumanvaraisuus asioiden jakautumisesta jaostoille jää näin ollen toteutumatta, kun asioita joudutaan jakamaan valikoidusti jaostoille muiden syiden kuin lääkärijäsenen erikoisalan perusteella.

Lähes puolet saapuvista valituksista joutuu valikoidun jaostoille jakamisen piiriin.

Tämä aiheuttaa vinoumaa asioiden jakautumisessa ja epäkohtia lääketieteellisen erityisasiantuntemuksen takaamisessa.

Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksia koskevia asioita, joita ei jäsenten eläkelaitosesteellisyyden takia voida tietyissä jaostoissa käsitellä, joudutaan ratkaisemaan muun erikoisalan lääkärin, esimerkiksi psykiatrin tai sisätautilääkärin, kanssa.

Asioiden jakaminen sidonnaisuuksien perusteella on törkeä epäkohta valittajia kohtaan. Oikean lääketieteellisen päätöksen saaminen on täysin sattumanvaraista. Tosin se on joka tapauksessa epätodennäköistä, koska valituksista hylätään aina, vuodesta toiseen, lähes 90 %:a. Se ei ole sattumanvaraista, vaan etukäteen päätetty asia, kuten tilastoista voidaan nähdä.

Kun valittajat tarkastavat päätöksen tehneen lääkärin koulutuksen, turhan usein kuuluu ällistynyttä kiroilua. Yleislääkäri tai ortopedi on yksin kumonnut useiden oikean erikoisalan ja lukuisten professoreiden tutkimuksiin ja kuvauksiin perustuvat lausunnot. Se ei ole löytänyt syy-yhteyttä tapaturmaan, mutta on myöntänyt vammat, mutta ne eivät johdu tapaturmasta, vaan jostain muusta. Retkahtaneessa kaularangassa on rakenteellis-sairauksellisen rappeuman aiheuttama kiputila tai jotain muuta shittiä.

Niin kauan kun tälläinen puoskarointi on sallittua ja tapahtuu valtiovallan suojeluksessa, on turha kuvitella, että kukaan luottaa näiden lääkärin- ja tuomarinvalansa pettäneiden pölvästien tekemiin päätöksiin ja pitää niitä puolueettomina ja riippumattomina. Eikä tarvitsekaan pitää, koska ne eivät sitä ole.

Etukäteisjärjestelyistä huolimatta esiintyy tilanteita, joissa asioiden käsittely lautakunnassa viivästyy esteellisyydestä johtuvien lykkäysten ja asioiden palautusten vuoksi. Nämä seikat muodostavat uhkan muutoksenhakijoiden oikeusturvan toteutumiselle.

Kaikki ääliöyläkuoliolakimiehet tai -lääkärit eivät tiedä, mitä esteellisyys tarkoittaa. Ainakin yksi typykkä näkyy edelleen olevan monessa puljussa, vaikka jo kertaalleen häneen takiaan kymmeniä päätöksiä piti käsitellä uudestaan.

Eläkelaitoksen hallituksessa tai neuvottelukunnassa toimiva muutoksenhakulautakunnan jäsen tai varajäsen on esteellinen käsittelemään mitään kyseistä eläkelaitosta koskevia asioita muutoksenhakulautakunnassa. Oikeuskansleri katsoi, että tällainen asema eläkelaitoksessa voi herättää epäilyksiä jäsenen objektiivisesta puolueettomuudesta myös muiden eläkelaitosten asioiden käsittelyssä.

Oikeuskansleri toteaa, että pysyväisluonteisten esteellisyyksien syntyminen tulee pyrkiä ehkäisemään jo ennalta muutoksenhakulautakuntaa asetettaessa. Näin ollen oikeuskansleri piti perusteltuna menettelyä, että henkilöä, joka on sellaisen yhtiön tai laitoksen palveluksessa, hallituksessa tai neuvottelukunnassa, jonka päätöksistä tehtyjä valituksia muutoksenhakulautakunta käsittelee, ei nimitetä lautakuntaan.

Lähteenä käytetty mm.: https://www.okv.fi/media/filer_public/ea/d6/ead6476c-f298-4d60-a28d-6e5865a716a0/okv_31_20_2016.pdf

Eilen eduskunnan kyselytunnin jälkeen käytiin lehetekeskustelu Pertti Latvalan tekemästä kansalaisaloitteesta jonka otsikossa on käytetty sanaa "Mielivaltainen" ja ihan oikeutetusti, tuo vakuutusyhtiöiden hylkyautomaatti työtapa joka jättää kaikki hoitavien lääkärien asianmukaiset lausunnot huomioimatta on täysin mielivaltaista.

Moni aivovammainen koki 25.3.2018 yhden aivovammahistoriansa pahimmista hetkistä. Helsingin Sanomat kirkui silloin suurilla kirjaimilla: "Väärin diagnosoitu". Politiikan tähtitoimittaja Paavo Teittinen oli tällä kerralla polkaissut Tampereen Yliopistosairaalan (Tays) asettamaan miinaan. Hän "tutki" syötetyn asian huonosti ja kirjoitti sitten hölmön...

Kansalaisaloite vakuutusläärijärjestelmän muuttamisesta luovutettiin jokin aika sitten eduskunnan puhemiehelle ja nyt 17.5.2018 käydään lähetekeskustelu aloitteen jatkosta. Keskustelua voi seurata suorana eduskunnan nettisivuilta pian televisioitavan täysistunnon jälkeen. Kannattaa katsoa.

25.3.2018 Hesarin otsikko "Väärin diagnosoitu" sylki monen aivovammaisen silmille. Siinähän politiikan toimittaja Paavo Teittinen kirjoitti hyvin asenteellisesti ja vakuutuslääkäreitä nuoleskellen aivovammabisneksestä väärien diagnoosien avulla.