Kela: Vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Mikä tämä on?
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on Kelan järjestämä kuntoutus vakavasti sairaille tai vammaisille henkilöille.
Aivovamman jälkeen tätä kuntoutusta voi saada, jos toimintakyky on selvästi heikentynyt ja tarvitaan pitkäkestoista, ammattilaisen ohjaamaa kuntoutusta.
Tarkoitus:
• tukea päivittäistä arkea
• parantaa toimintakykyä ja omatoimisuutta
• ehkäistä oireiden pahenemista
• vähentää avuntarvetta
Kuka voi saada?
✔ Sinulla on aivovamman jälkitila
✔ Tarvitset säännöllistä ja suunnitelmallista kuntoutusta
✔ Neurologi tai muu erikoislääkäri arvioi tarpeen
✔ Kuntoutus on välttämätön arjessa selviytymiseen
Mitä kuntoutus voi sisältää?
• fysioterapia (liike, tasapaino, kehon hallinta)
• toimintaterapia (arjen taidot, apuvälineiden käyttö, kuormituksen säätely)
• neuropsykologinen kuntoutus (muisti, toiminnanohjaus, keskittyminen)
• puheterapia (puhe, nieleminen, kommunikointi)
• moniammatilliset arviot
Miten haetaan?
1. Varaa aika omalta lääkäriltä (usein neurologi).
2. Lääkäri täyttää lausunnon (Lääkärin B-lausunto).
3. Kela arvioi haun ja tekee päätöksen.
4. Kuntoutus voidaan järjestää yksilönä tai ryhmässä.
Tärkeää:
Hoitavien ammattilaisten lausunnot ja arviot vaikuttavat paljon päätökseen. Kannattaa kerätä kaikki aiemmat selvitykset.
────────────────────────────────────────
Alueellinen erikoissairaanhoito (esim. TYKS, HUS)
Mitä tämä tarkoittaa?
Erikoissairaanhoito vastaa aivovamman tutkimuksista, seurannasta ja hoidon suunnittelusta silloin, kun oireet ovat keskivaikeita tai vaikeita.
Esimerkkejä paikoista:
• TYKS (Turku)
• HUS (Helsinki)
• TAYS (Tampere)
• KYS (Kuopio)
• OYS (Oulu)
Mitä siellä tehdään?
• neurologin vastaanotot
• muistitutkimukset
• neuropsykologiset arviot
• toimintakyvyn mittaukset
• kuntoutussuunnitelman päivitykset
• lääkityksen ja oireiden seuranta
Kenen kautta pääsee?
• terveyskeskus
• päivystys (akuutissa tilanteessa)
• työterveys
• yksityinen lääkäri (lähete jatkotutkimuksiin)
Miksi tämä on tärkeää?
Erikoissairaanhoito antaa kokonaiskuvan vamman laajuudesta ja siitä, millaista kuntoutusta tarvitaan.
He myös kirjoittavat käytännössä kaikki tärkeät lausunnot (hoitotuki, haittaluokka, Kela-kuntoutus).
────────────────────────────────────────
Kuntoutuslaitokset ja sopeutumisvalmennuskurssit
Mikä tämä on?
Kuntoutuslaitokset tarjoavat intensiivistä kuntoutusta muutamasta päivästä useisiin viikkoihin.
Sopeutumisvalmennuskurssit taas ovat ohjelmallisia ryhmäkursseja, joissa opitaan elämään vamman kanssa arjessa.
Kuntoutuslaitoksia ovat mm.:
• Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
• Kuntoutuskeskus Petrea
• Validia-kuntoutus
• Kankaanpään kuntoutuskeskus
• Peurunka
Mitä ne tarjoavat?
•fysioterapia,toimintaterapia, neuropsykologia
• arvioita arjen kuormituksesta
• uniohjausta
• ravinto- ja liikuntaohjelmia
• psykologista tukea
• vertaistukea muiden osallistujien kanssa
Sopeutumisvalmennuskurssi:
• ryhmämuotoinen kurssi
• kestää 5–10 päivää
• sisältää luentoja, harjoituksia ja keskustelua
• auttaa hyväksymään muutokset ja löytämään arkeen toimivat keinot
Kuka maksaa?
• Kela voi myöntää kurssit osana vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
• joskus myös sairaanhoitopiiri ohjaa laitokseen
• omavastuut ovat pieniä tai olemattomia, matkakulut korvataan yleensä
Kenelle sopii?
✔ Henkilölle, jolla on vaikeuksia arjen hallinnassa
✔ Henkilölle, joka tarvitsee kokonaisvaltaisen arvioinnin
✔ Henkilölle, joka hyötyy intensiivisestä kuntoutusjaksosta
✔ Läheisille on usein oma osio tai oma päiväänsä
────────────────────────────────────────
Lyhyt yhteenveto
• Kela järjestää pitkäkestoisen, säännöllisen kuntoutuksen (vaativa lääkinnällinen kuntoutus).
• Erikoissairaanhoito (TYKS/HUS) hoitaa tutkimukset, diagnoosit ja lausunnot.
• Kuntoutuslaitokset ja sopeutumisvalmennus tukevat kokonaisvaltaisesti ja antavat intensiivistä harjoittelua sekä vertaistukea.
Julkinen kuntoutus
Aivovamman kuntoutus ja hoito Suomessa
Aivovamman jälkitilassa käytetään Suomessa useita vakiintuneita kuntoutusmuotoja.
Niiden tavoitteena on helpottaa arkea, vahvistaa toimintakykyä ja tukea palautumista.
Ammattilainen valitsee kuntoutuksen sisällön yksilöllisten tarpeiden perusteella.
Alla on selkeät kuvaukset neljästä yleisimmästä terapiasta.
Fysioterapia: liike ja tasapaino
Fysioterapia tukee kehon toimintaa ja liikkumista.
Aivovamman jälkeen liike voi olla epävarmaa tai keho väsyy aiempaa nopeammin.
Fysioterapiassa voidaan harjoitella esimerkiksi:
tasapainoa ja kehon hallintaa
kävelyä ja liikkumisen varmuutta
lihasvoimaa ja kestävyyttä
niska- ja hartiaseudun jännitysten helpottamista
turvallisia liikemalleja arjessa
Miksi se auttaa?
Liikkeen varmuus lisää arjen sujuvuutta ja vähentää kaatumisriskiä. Tasapainon paraneminen helpottaa liikkumista kotona ja kodin ulkopuolella.
────────────────────────────────────────
Toimintaterapia: arjen taidot ja apuvälineet
Toimintaterapia keskittyy arjen sujumiseen.
Tavoitteena on, että päivittäiset tehtävät — kuten ruoanlaitto, pukeutuminen tai asioiden hoitaminen — onnistuvat mahdollisimman itsenäisesti.
Toimintaterapiassa voidaan harjoitella:
päivittäisiä rutiineja pienissä osissa
kodin askareita (esim. kaupassa käynti, keittiötoimet)
kuormituksen hallintaa päivän aikana
ajanhallintaa, muistamista ja tehtävien jäsentämistä
keinoja selkeyttää ympäristöä (esim. muistilistat ja järjestelyratkaisut)
Apuvälineet
Toimintaterapeutti voi arvioida myös arjen apuvälineitä, kuten:
kalenterisovelluksia ja muistuttajia
keittiövälineitä, jotka helpottavat käsittelyä
tarvittaessa ohjausta asunnon pieniin muutoksiin
────────────────────────────────────────
Neuropsykologinen kuntoutus: muisti ja toiminnanohjaus
Neuropsykologinen kuntoutus tukee ajattelun ja muistamisen taitoja. Aivovamman jälkeen nämä voivat hidastua tai kuormittua helposti.
Kuntoutuksessa voidaan harjoitella:
muistikeinoja ja muististrategioita
keskittymistä ja tarkkaavuuden ylläpitämistä
toiminnanohjausta (= tehtävien suunnittelu, aloittaminen ja loppuun vieminen)
kuormituksen säätelyä ja taukojen käyttöä
arjen tilanteita, joissa ajattelu kuormittuu nopeasti
Tavoite
Helpottaa selviytymistä kotona, työssä tai opinnoissa ja löytää rauhallinen tapa toimia ilman liiallista kuormitusta.
────────────────────────────────────────
Puheterapia (tarvittaessa)
Puheterapiaa käytetään silloin, kun aivovamma on vaikuttanut puheeseen, ääntämiseen tai kielelliseen sujuvuuteen.
Puheterapiassa voidaan harjoitella:
sanojen löytymistä ja sanallista ilmaisua
puheen sujuvuutta
ymmärtämisen tukikeinoja
kommunikaation selkeyttämistä arjen tilanteissa
Miksi sitä tarvitaan?
Joillakin aivovamman jälkitila voi hidastaa puheen tuottamista tai vaikeuttaa oikeiden sanojen löytämistä.
Puheterapia auttaa viestimään selkeämmin ja varmemmin.
Yleisimmät kuntoutusmuodot
Mieli ja tunteet aivovamman jälkeen
Aivovamman jälkeen mieliala voi muuttua monella tavalla. On tavallista, että arki tuntuu raskaammalta ja tunteet vaihtelevat enemmän kuin ennen.
Tämä ei tarkoita heikkoutta – se on osa aivojen kuormitusta ja toipumista.
Alla on selkeä kuvaus yleisistä tunteista ja siitä, mistä tukea voi saada Suomessa.
Masennus, ahdistus ja stressi ovat yleisiä
Aivovamman jälkitilassa esiintyy usein:
masentuneisuutta
ahdistusta tai levottomuutta
stressiherkkyyttä
ärtyisyyttä
mielialan nopeita vaihteluita
Tähän vaikuttavat:
aivojen kuormittuminen
väsymys (fatiikki)
muutokset arjessa ja toimintakyvyssä
huoli työstä, opinnoista tai tulevaisuudesta
aistiherkkyydet ja keskittymisvaikeudet
Moni kertoo, että pienetkin asiat voivat tuntua ylitsevuotavilta. Tämä on hyvin tavallista, eikä siihen tarvitse suhtautua syyllisyyden kautta.
────────────────────────────────────────
Miten voit tukea omaa jaksamista?
Pienet, selkeät keinot auttavat usein eniten:
pidä päivän rytmi selkeänä
lepää jo ennen kuin väsyt liikaa
vältä liiallista melua ja kiirettä
jaa tehtävät pieniin osiin
kirjaa tärkeät asiat ylös
pidä huoli perusasioista: uni, ravinto ja kevyt liikkuminen omien voimien mukaan
Nämä keinot voivat vähentää ahdistusta ja stressiä, koska ne helpottavat kuormituksen hallintaa.
────────────────────────────────────────
Tukea saa psykologilta, psykoterapiasta ja ryhmistä
Suomessa saatavilla olevia todellisia tukimuotoja ovat:
Psykologin tuki
Psykologin vastaanotolla voi käydä perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon kautta.
Keskustelu ja ohjaus voivat helpottaa:
mielialaa
ahdistusta
tunteiden säätelyä
kuormituksen hallintaa arjessa
Psykoterapia
Joillekin voidaan suositella psykoterapiaa, jos mielialan tai ahdistuksen oireet ovat pitkäkestoisia.
Psykoterapian tarve arvioidaan aina terveydenhuollossa.
Ryhmämuotoinen tuki
Erilaiset kurssit ja ryhmät auttavat saamaan tietoa ja tukea, esimerkiksi:
Kelan sopeutumisvalmennuskurssit
kuntoutuslaitosten ryhmäohjaukset
Nämä ryhmät ovat todellisia ja vakiintuneita tukimuotoja Suomessa.
────────────────────────────────────────
Vertaistuki voi helpottaa
Monet kokevat helpottavana sen, että voivat puhua muiden saman kokeneiden kanssa.
Vertaistuki voi auttaa:
ymmärtämään, ettei ole yksin
jakamaan keinoja arjen selkeyttämiseen
vähentämään stressiä ja huolta
löytämään toivoa ja uusia näkökulmia
Vertaistukea tarjoavat esimerkiksi potilasjärjestöt ja osa kuntoutuslaitoksista.
Sivusto ei kerää vertaistukiryhmiä itse, mutta ohjaa ajatusta niiden hyödyistä.
────────────────────────────────────────
AI-avustaja voi auttaa arjen keventämisessä
Sivuston Aivoapu-tekoälyavustaja voi tukea silloin, kun:
ajattelu tuntuu kuormittavalta
muistaminen on hankalaa
tarvitset selkokielisiä ohjeita tai neuvoja
haluat purkaa tehtävät pieniin osiin
etsit tietoa oikeasta palvelusta tai etuudesta
Aivoapu ei korvaa ammattilaista, mutta voi helpottaa arkea esimerkiksi:
muistuttamalla tauoista
auttamalla viikkosuunnitelmien jäsentämisessä
selittämällä asiat yksinkertaisesti
tarjoamalla rauhallisen ja kuormittamattoman tavan saada tietoa
────────────────────────────────────────
Yhteenveto
Mielialan muutokset ovat yleisiä aivovamman jälkeen.
Masennus, ahdistus ja stressi voivat liittyä sekä aivojen kuormitukseen että elämäntilanteen muutokseen.
Tukea on saatavilla: psykologi, psykoterapia, Kelan kurssit, kuntoutuslaitosten ryhmät ja vertaistuki.
Arjen selkeyttäminen ja taukojen ottaminen auttavat usein eniten.
Aivoapu-tekoälyavustaja voi auttaa jäsentämään päivää ja vähentämään kuormitusta.
Mieli ja tunteet
Yhteystiedot
Sähköposti
Puhelin 044-0777501
Soittoaika Ti ja To klo 12-14
info@aivovamma.com
© 2025. All rights reserved.


Juha Huhtala
Operatiivinen johtaja
