Kela: Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Mikä tämä on?

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on Kelan järjestämä kuntoutus vakavasti sairaille tai vammaisille henkilöille.

Aivovamman jälkeen tätä kuntoutusta voi saada, jos toimintakyky on selvästi heikentynyt ja tarvitaan pitkäkestoista, ammattilaisen ohjaamaa kuntoutusta.

Tarkoitus:

• tukea päivittäistä arkea

• parantaa toimintakykyä ja omatoimisuutta

• ehkäistä oireiden pahenemista

• vähentää avuntarvetta

Kuka voi saada?

✔ Sinulla on aivovamman jälkitila

✔ Tarvitset säännöllistä ja suunnitelmallista kuntoutusta

✔ Neurologi tai muu erikoislääkäri arvioi tarpeen

✔ Kuntoutus on välttämätön arjessa selviytymiseen

Mitä kuntoutus voi sisältää?

• fysioterapia (liike, tasapaino, kehon hallinta)

• toimintaterapia (arjen taidot, apuvälineiden käyttö, kuormituksen säätely)

• neuropsykologinen kuntoutus (muisti, toiminnanohjaus, keskittyminen)

• puheterapia (puhe, nieleminen, kommunikointi)

• moniammatilliset arviot

Miten haetaan?

1. Varaa aika omalta lääkäriltä (usein neurologi).

2. Lääkäri täyttää lausunnon (Lääkärin B-lausunto).

3. Kela arvioi haun ja tekee päätöksen.

4. Kuntoutus voidaan järjestää yksilönä tai ryhmässä.

Tärkeää:

Hoitavien ammattilaisten lausunnot ja arviot vaikuttavat paljon päätökseen. Kannattaa kerätä kaikki aiemmat selvitykset.

────────────────────────────────────────

Alueellinen erikoissairaanhoito (esim. TYKS, HUS)

Mitä tämä tarkoittaa?

Erikoissairaanhoito vastaa aivovamman tutkimuksista, seurannasta ja hoidon suunnittelusta silloin, kun oireet ovat keskivaikeita tai vaikeita.

Esimerkkejä paikoista:

• TYKS (Turku)

• HUS (Helsinki)

• TAYS (Tampere)

• KYS (Kuopio)

• OYS (Oulu)

Mitä siellä tehdään?

• neurologin vastaanotot

• muistitutkimukset

• neuropsykologiset arviot

• toimintakyvyn mittaukset

• kuntoutussuunnitelman päivitykset

• lääkityksen ja oireiden seuranta

Kenen kautta pääsee?

• terveyskeskus

• päivystys (akuutissa tilanteessa)

• työterveys

• yksityinen lääkäri (lähete jatkotutkimuksiin)

Miksi tämä on tärkeää?

Erikoissairaanhoito antaa kokonaiskuvan vamman laajuudesta ja siitä, millaista kuntoutusta tarvitaan.

He myös kirjoittavat käytännössä kaikki tärkeät lausunnot (hoitotuki, haittaluokka, Kela-kuntoutus).

────────────────────────────────────────

Kuntoutuslaitokset ja sopeutumisvalmennuskurssit

Mikä tämä on?

Kuntoutuslaitokset tarjoavat intensiivistä kuntoutusta muutamasta päivästä useisiin viikkoihin.

Sopeutumisvalmennuskurssit taas ovat ohjelmallisia ryhmäkursseja, joissa opitaan elämään vamman kanssa arjessa.

Kuntoutuslaitoksia ovat mm.:

• Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

• Kuntoutuskeskus Petrea

• Validia-kuntoutus

• Kankaanpään kuntoutuskeskus

• Peurunka

Mitä ne tarjoavat?

•fysioterapia,toimintaterapia, neuropsykologia

• arvioita arjen kuormituksesta

• uniohjausta

• ravinto- ja liikuntaohjelmia

• psykologista tukea

• vertaistukea muiden osallistujien kanssa

Sopeutumisvalmennuskurssi:

• ryhmämuotoinen kurssi

• kestää 5–10 päivää

• sisältää luentoja, harjoituksia ja keskustelua

• auttaa hyväksymään muutokset ja löytämään arkeen toimivat keinot

Kuka maksaa?

• Kela voi myöntää kurssit osana vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta

• joskus myös sairaanhoitopiiri ohjaa laitokseen

• omavastuut ovat pieniä tai olemattomia, matkakulut korvataan yleensä

Kenelle sopii?

✔ Henkilölle, jolla on vaikeuksia arjen hallinnassa

✔ Henkilölle, joka tarvitsee kokonaisvaltaisen arvioinnin

✔ Henkilölle, joka hyötyy intensiivisestä kuntoutusjaksosta

✔ Läheisille on usein oma osio tai oma päiväänsä

────────────────────────────────────────

Lyhyt yhteenveto

• Kela järjestää pitkäkestoisen, säännöllisen kuntoutuksen (vaativa lääkinnällinen kuntoutus).

• Erikoissairaanhoito (TYKS/HUS) hoitaa tutkimukset, diagnoosit ja lausunnot.

• Kuntoutuslaitokset ja sopeutumisvalmennus tukevat kokonaisvaltaisesti ja antavat intensiivistä harjoittelua sekä vertaistukea.

Julkinen kuntoutus

Aivovamman kuntoutus ja hoito Suomessa

Aivovamman jälkitilassa käytetään Suomessa useita vakiintuneita kuntoutusmuotoja.
Niiden tavoitteena on helpottaa arkea, vahvistaa toimintakykyä ja tukea palautumista.

Ammattilainen valitsee kuntoutuksen sisällön yksilöllisten tarpeiden perusteella.
Alla on selkeät kuvaukset neljästä yleisimmästä terapiasta.

Fysioterapia: liike ja tasapaino

Fysioterapia tukee kehon toimintaa ja liikkumista.
Aivovamman jälkeen liike voi olla epävarmaa tai keho väsyy aiempaa nopeammin.

Fysioterapiassa voidaan harjoitella esimerkiksi:

  • tasapainoa ja kehon hallintaa

  • kävelyä ja liikkumisen varmuutta

  • lihasvoimaa ja kestävyyttä

  • niska- ja hartiaseudun jännitysten helpottamista

  • turvallisia liikemalleja arjessa

Miksi se auttaa?
Liikkeen varmuus lisää arjen sujuvuutta ja vähentää kaatumisriskiä. Tasapainon paraneminen helpottaa liikkumista kotona ja kodin ulkopuolella.

────────────────────────────────────────

Toimintaterapia: arjen taidot ja apuvälineet

Toimintaterapia keskittyy arjen sujumiseen.
Tavoitteena on, että päivittäiset tehtävät — kuten ruoanlaitto, pukeutuminen tai asioiden hoitaminen — onnistuvat mahdollisimman itsenäisesti.

Toimintaterapiassa voidaan harjoitella:

  • päivittäisiä rutiineja pienissä osissa

  • kodin askareita (esim. kaupassa käynti, keittiötoimet)

  • kuormituksen hallintaa päivän aikana

  • ajanhallintaa, muistamista ja tehtävien jäsentämistä

  • keinoja selkeyttää ympäristöä (esim. muistilistat ja järjestelyratkaisut)

Apuvälineet

Toimintaterapeutti voi arvioida myös arjen apuvälineitä, kuten:

  • kalenterisovelluksia ja muistuttajia

  • keittiövälineitä, jotka helpottavat käsittelyä

  • tarvittaessa ohjausta asunnon pieniin muutoksiin

────────────────────────────────────────

Neuropsykologinen kuntoutus: muisti ja toiminnanohjaus

Neuropsykologinen kuntoutus tukee ajattelun ja muistamisen taitoja. Aivovamman jälkeen nämä voivat hidastua tai kuormittua helposti.

Kuntoutuksessa voidaan harjoitella:

  • muistikeinoja ja muististrategioita

  • keskittymistä ja tarkkaavuuden ylläpitämistä

  • toiminnanohjausta (= tehtävien suunnittelu, aloittaminen ja loppuun vieminen)

  • kuormituksen säätelyä ja taukojen käyttöä

  • arjen tilanteita, joissa ajattelu kuormittuu nopeasti

Tavoite
Helpottaa selviytymistä kotona, työssä tai opinnoissa ja löytää rauhallinen tapa toimia ilman liiallista kuormitusta.

────────────────────────────────────────

Puheterapia (tarvittaessa)

Puheterapiaa käytetään silloin, kun aivovamma on vaikuttanut puheeseen, ääntämiseen tai kielelliseen sujuvuuteen.

Puheterapiassa voidaan harjoitella:

  • sanojen löytymistä ja sanallista ilmaisua

  • puheen sujuvuutta

  • ymmärtämisen tukikeinoja

  • kommunikaation selkeyttämistä arjen tilanteissa

Miksi sitä tarvitaan?

Joillakin aivovamman jälkitila voi hidastaa puheen tuottamista tai vaikeuttaa oikeiden sanojen löytämistä.
Puheterapia auttaa viestimään selkeämmin ja varmemmin.

Yleisimmät kuntoutusmuodot

Mieli ja tunteet aivovamman jälkeen

Aivovamman jälkeen mieliala voi muuttua monella tavalla. On tavallista, että arki tuntuu raskaammalta ja tunteet vaihtelevat enemmän kuin ennen.
Tämä ei tarkoita heikkoutta – se on osa aivojen kuormitusta ja toipumista.

Alla on selkeä kuvaus yleisistä tunteista ja siitä, mistä tukea voi saada Suomessa.

Masennus, ahdistus ja stressi ovat yleisiä

Aivovamman jälkitilassa esiintyy usein:

  • masentuneisuutta

  • ahdistusta tai levottomuutta

  • stressiherkkyyttä

  • ärtyisyyttä

  • mielialan nopeita vaihteluita


Tähän vaikuttavat:

  • aivojen kuormittuminen

  • väsymys (fatiikki)

  • muutokset arjessa ja toimintakyvyssä

  • huoli työstä, opinnoista tai tulevaisuudesta

  • aistiherkkyydet ja keskittymisvaikeudet


Moni kertoo, että pienetkin asiat voivat tuntua ylitsevuotavilta. Tämä on hyvin tavallista, eikä siihen tarvitse suhtautua syyllisyyden kautta.

────────────────────────────────────────

Miten voit tukea omaa jaksamista?

Pienet, selkeät keinot auttavat usein eniten:

  • pidä päivän rytmi selkeänä

  • lepää jo ennen kuin väsyt liikaa

  • vältä liiallista melua ja kiirettä

  • jaa tehtävät pieniin osiin

  • kirjaa tärkeät asiat ylös

  • pidä huoli perusasioista: uni, ravinto ja kevyt liikkuminen omien voimien mukaan


Nämä keinot voivat vähentää ahdistusta ja stressiä, koska ne helpottavat kuormituksen hallintaa.

────────────────────────────────────────

Tukea saa psykologilta, psykoterapiasta ja ryhmistä

Suomessa saatavilla olevia todellisia tukimuotoja ovat:

Psykologin tuki

Psykologin vastaanotolla voi käydä perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon kautta.
Keskustelu ja ohjaus voivat helpottaa:

  • mielialaa

  • ahdistusta

  • tunteiden säätelyä

  • kuormituksen hallintaa arjessa


Psykoterapia

Joillekin voidaan suositella psykoterapiaa, jos mielialan tai ahdistuksen oireet ovat pitkäkestoisia.
Psykoterapian tarve arvioidaan aina terveydenhuollossa.

Ryhmämuotoinen tuki

Erilaiset kurssit ja ryhmät auttavat saamaan tietoa ja tukea, esimerkiksi:

  • Kelan sopeutumisvalmennuskurssit

  • kuntoutuslaitosten ryhmäohjaukset


Nämä ryhmät ovat todellisia ja vakiintuneita tukimuotoja Suomessa.

────────────────────────────────────────

Vertaistuki voi helpottaa

Monet kokevat helpottavana sen, että voivat puhua muiden saman kokeneiden kanssa.
Vertaistuki voi auttaa:

  • ymmärtämään, ettei ole yksin

  • jakamaan keinoja arjen selkeyttämiseen

  • vähentämään stressiä ja huolta

  • löytämään toivoa ja uusia näkökulmia


Vertaistukea tarjoavat esimerkiksi potilasjärjestöt ja osa kuntoutuslaitoksista.
Sivusto ei kerää vertaistukiryhmiä itse, mutta ohjaa ajatusta niiden hyödyistä.

────────────────────────────────────────

AI-avustaja voi auttaa arjen keventämisessä

Sivuston Aivoapu-tekoälyavustaja voi tukea silloin, kun:

  • ajattelu tuntuu kuormittavalta

  • muistaminen on hankalaa

  • tarvitset selkokielisiä ohjeita tai neuvoja

  • haluat purkaa tehtävät pieniin osiin

  • etsit tietoa oikeasta palvelusta tai etuudesta


Aivoapu ei korvaa ammattilaista, mutta voi helpottaa arkea esimerkiksi:

  • muistuttamalla tauoista

  • auttamalla viikkosuunnitelmien jäsentämisessä

  • selittämällä asiat yksinkertaisesti

  • tarjoamalla rauhallisen ja kuormittamattoman tavan saada tietoa

────────────────────────────────────────

Yhteenveto

  • Mielialan muutokset ovat yleisiä aivovamman jälkeen.

  • Masennus, ahdistus ja stressi voivat liittyä sekä aivojen kuormitukseen että elämäntilanteen muutokseen.

  • Tukea on saatavilla: psykologi, psykoterapia, Kelan kurssit, kuntoutuslaitosten ryhmät ja vertaistuki.

  • Arjen selkeyttäminen ja taukojen ottaminen auttavat usein eniten.

  • Aivoapu-tekoälyavustaja voi auttaa jäsentämään päivää ja vähentämään kuormitusta.

Mieli ja tunteet