Vammaispalvelut (kunnan kautta)

Aivovamman jälkitilassa kunnan vammaispalvelut voivat tukea arkea, liikkumista ja toimintakykyä.
Vammaispalvelut perustuvat vammaispalvelulakiin ja ovat osa julkisia sosiaalipalveluja.

Alla on selkeä kuvaus kolmesta yleisimmästä tukimuodosta:
kuljetuspalvelu, henkilökohtainen avustaja, päivätoiminta ja palveluohjaus.

────────────────────────────────────────

Kuljetuspalvelu aivovamman jälkeen

Kuljetuspalvelu on tarkoitettu ihmisille, joille tavallinen joukkoliikenne on vamman tai sairauden vuoksi vaikeaa.
Aivovamman jälkeen tähän voi vaikuttaa esimerkiksi:

• fatiikki ja kuormittuminen

• hahmottamisen vaikeudet

• aistiherkkyydet (melu, hälinä, valot)

• tasapaino- tai liikkumisvaikeudet

• pelko liikkua ruuhkaisissa ympäristöissä

Kuljetuspalvelu voi sisältää:

• taksimatkoja asiointiin, harrastuksiin tai sosiaalisiin menoihin

• työ- ja opiskelumatkoja

• oikeuden matkustaa ilman ruuhkaa ja kuormittavia olosuhteita

Miten palvelua haetaan?

• täytetään kunnan vammaispalvelujen hakemus

• liitetään lääkärinlausunto tai muu selvitys liikkumisen haasteista

• kunta tekee kirjallisen päätöksen

Kuljetuspalvelu helpottaa itsenäisyyttä ja osallistumista, kun ympäristön kuormitus on liian suuri.

────────────────────────────────────────

Henkilökohtainen avustaja

Henkilökohtainen avustaja on tarkoitettu ihmisille, jotka tarvitsevat apua päivittäisissä toimissa, kotona tai kodin ulkopuolella.

Aivovamman jälkitilassa avun tarve voi liittyä esimerkiksi:

• muistamisen ja järjestämisen vaikeuksiin

• kuormittumiseen ja fatiikkiin

• asioiden hoitamisen haastavuuteen (pankki, kauppa, virastoasiat)

• vaikeuteen aloittaa tai ylläpitää arjen tehtäviä

• tukitarpeeseen ulkona liikkumisessa

Henkilökohtainen avustaja voi auttaa esimerkiksi:

• kotitöissä

• kaupassa tai asioinneissa

• harrastuksissa

• liikkumisessa kodin ulkopuolella

• ajan, muistamisen ja tehtävien jäsentämisessä

Kunnan päätös perustuu siihen:

• miten paljon apua tarvitaan

• kuinka pysyviä tai pitkäkestoisia haasteet ovat

• mitä arjen toimia on vaikea hoitaa ilman tukea

Avustaja ei ole hoitaja – hän tukee arjen toimia ja auttaa henkilöä toimimaan mahdollisimman itsenäisesti.

────────────────────────────────────────

Päivätoiminta ja palveluohjaus

Päivätoiminta

Päivätoiminta on kunnan järjestämää ryhmämuotoista toimintaa ihmisille, jotka tarvitsevat tukea arjen rytmiin, vuorovaikutukseen ja päivästä selviämiseen.

Aivovamman jälkitilassa päivätoiminta voi tarjota:

• selkeitä rutiineja

• sosiaalista tukea ja turvallisen ympäristön

• ohjattuja arkisia tai kevyitä toimintoja

• mahdollisuuden osallistua oman jaksamisen mukaan

Toiminta ei ole hoitoa, vaan arjen sujuvuutta tukevaa.

Palveluohjaus

Palveluohjaaja tai sosiaalityöntekijä auttaa:

• selvittämään, mitä palveluita on järkevää hakea

• täyttämään hakemuksia

• kokoamaan tarvittavat lausunnot

• suunnittelemaan arkea ja tukea pidemmällä aikavälillä

• ohjaamaan oikeiden palvelujen piiriin

Palveluohjaus on erityisen hyödyllistä, jos:

• hakeminen tuntuu kuormittavalta

• et tiedä, mitä palveluja voit saada

• tarvitset apua kokonaisuuden jäsentämisessä

────────────────────────────────────────

Miten vammaispalveluja haetaan?

Kaikki vammaispalvelut haetaan kunnan sosiaalitoimesta.

Hakemukseen tarvitaan yleensä:

• lääkärinlausunto tai muu selvitys toimintakyvystä

• kuvaus arjen haasteista

• tieto siitä, miten palvelu auttaisi arjessa

Kunta tekee päätöksen yksilöllisen tarpeen perusteella.

────────────────────────────────────────

Yhteenveto: vammaispalvelut aivovamman jälkitilassa

• Kuljetuspalvelu helpottaa liikkumista silloin, kun joukkoliikenne kuormittaa liikaa.

• Henkilökohtainen avustaja tukee arjen toimissa, asioinneissa ja osallistumisessa.

• Päivätoiminta tuo rytmiä, turvallisuutta ja sosiaalista tukea.

• Palveluohjaus auttaa löytämään oikeat palvelut ja tekemään hakemukset.

Nämä palvelut perustuvat kunnan vammaispalveluihin ja voivat merkittävästi helpottaa arkea aivovamman jälkeen.

Vammaispalvelut aivovamman jälkeen (kunnan kautta)

Haittaluokitus aivovamman jälkeen

Aivovamma voi aiheuttaa pysyviä oireita, jotka heikentävät toimintakykyä.
Näitä oireita arvioidaan Suomessa haittaluokituksen avulla. Haittaluokitus perustuu lakiin ja virallisiin taulukoihin, joita terveydenhuollon ammattilaiset ja vakuutusyhtiöt käyttävät.

Haittaluokitus ei ole mielipidekysymys, vaan lääkärin tekemä arvio pysyvästä toiminnanvajauksesta.

────────────────────────────────────────

Mitä haittaluokitus tarkoittaa?

Haittaluokitus kuvaa, kuinka suuri ja pysyvä henkilön toimintakyvyn menetys on vamman seurauksena.
Aivovamman kohdalla pysyvä haitta voi liittyä esimerkiksi:

• muistamisen vaikeuksiin

• keskittymisen heikkenemiseen

• kuormittumisherkkyyteen

• tasapaino- tai koordinaatiohaasteisiin

• aistiherkkyyksiin

• hahmottamisen tai toiminnanohjauksen ongelmiin

Haittaluokka ei arvioi työkykyä tai diagnoosin vakavuutta, vaan arjessa näkyvää pysyvää toimintakyvyn laskua.

────────────────────────────────────────

Miten pysyvä haitta arvioidaan?

Pysyvä haitta arvioidaan aina lääkärinlausuntojen perusteella.
Arvioita tekevät yleensä erikoislääkärit, kuten neurologit.

Arvioinnissa huomioidaan:

• pitkäaikaiset oireet

• neuropsykologiset tutkimukset

• toimintakyky arjessa

• liikkumisen ja tasapainon haasteet

• kognitiiviset vaikeudet (muisti, tarkkaavuus, aloittaminen)

• muut pysyvät rajoitteet

Lääkäri kirjaa arvion lausuntoon, jota käytetään päätöksenteossa esimerkiksi vakuutusyhtiöissä.

Haittaluokkaa ei voi määrittää itse, eikä se perustu yksittäiseen tunteeseen tai huonoon päivään.
Se perustuu pitkäaikaiseen, dokumentoituun oirekuvaan.

────────────────────────────────────────

Haittaluokka ja korvaukset

Haittaluokitus voi vaikuttaa mahdollisiin korvauksiin, kuten:

• tapaturmavakuutusten korvauksiin

• liikennevahinkojen korvauksiin

• erilaisiin vakuutusyhtiöiden pysyvän haitan korvauksiin

Korvausten määrä perustuu haittaluokan suuruuteen.
Mitä korkeampi haittaluokka, sitä suurempi pysyvän haitan korvaus voidaan vakuutusehtojen mukaan maksaa.

On tärkeää huomata:

• sivusto ei arvioi haittaluokkaa

• haittaluokan päättää aina lääkäri ja lopulliset korvaukset vakuutusyhtiö

• korvauspäätökset perustuvat sekä lääkärinlausuntoihin että vakuutusehtoihin
  

────────────────────────────────────────

Miksi haittaluokitusta käytetään?

Haittaluokituksen tarkoitus on:

• tehdä päätöksistä mahdollisimman yhdenmukaisia

• varmistaa, että pysyvä haitta arvioidaan samalla tavalla eri henkilöillä

• antaa selkeä peruste vakuutuskorvauksille

Haittaluokitus ei kerro ihmisarvosta tai elämänlaadusta – se on tekninen työkalu arvioida vamman vaikutusta toimintakykyyn.

────────────────────────────────────────

Yhteenveto: haittaluokitus aivovamman yhteydessä

• Pysyvä haitta arvioidaan lääkärinlausuntojen ja tutkimusten perusteella.

• Haittaluokitus kuvaa arjen pysyvää toimintakyvyn heikkenemistä.

• Haittaluokka voi vaikuttaa vakuutusyhtiön maksamiin korvauksiin.

• Arvioinnin tekevät terveydenhuollon ammattilaiset, eivät sivustot tai yksityishenkilöt.

• Haittaluokitus auttaa varmistamaan yhdenvertaiset päätökset Suomessa.

Haittaluokitus aivovamman yhteydessä

1. Mitä haittaluokitus tarkoittaa?

Haittaluokitus kuvaa, kuinka suuri ja pysyvä vamman aiheuttama toimintakyvyn heikkeneminen on.
Aivovammassa haittaluokka arvioi arjen pysyviä rajoitteita, ei diagnoosin vakavuutta.

2. Kuka määrittää haittaluokan?

Haittaluokan määrittää lääkäri, yleensä erikoislääkäri.
Arvio perustuu tutkimuksiin, lääkärinlausuntoihin ja pitkäaikaisiin oireisiin.

3. Voinko itse arvioida haittaluokkaani?

Et. Haittaluokka perustuu virallisiin taulukoihin ja lääkärin arvioon pysyvästä haitasta.
Sitä ei voi määrittää itse tai kertaluonteisen käynnin perusteella.

4. Vaikuttaako haittaluokka korvauksiin?

Kyllä. Haittaluokka vaikuttaa siihen, millaisia pysyvän haitan korvauksia vakuutusyhtiö voi maksaa esimerkiksi tapaturma- tai liikennevakuutuksista.

5. Mihin tietoihin haittaluokka perustuu?

Arvio tehdään pitkäaikaisiin, todettuihin oireisiin perustuen, kuten:

• muistamisen vaikeudet

• keskittymisen haasteet

• tasapaino- ja liikkumisvaikeudet

• kuormittumisherkkyys

• neuropsykologiset löydökset

6. Arvioidaanko haittaluokka uudelleen?

Tarvittaessa kyllä. Jos oireet muuttuvat merkittävästi, lääkärinlausunto voidaan päivittää.

7. Korvaako haittaluokka työkyvyttömyyden?

Ei. Haittaluokka ei arvioi työkykyä.
Se arvioi pysyvää haittaa arjessa, kun taas työkyvyttömyys perustuu siihen, pystyykö tekemään työtään tai opiskelemaan.

Usein kysytyt kysymykset haittaluokasta

Miten haetaan tukea aivovamman jälkeen

Aivovamman jälkeen tukien ja palvelujen hakeminen voi tuntua kuormittavalta.
Siksi on tärkeää edetä rauhallisesti ja kerätä tarvittavat asiakirjat hyvissä ajoin.

Alla on yksinkertainen ja käytännönläheinen ohje siitä, mistä aloittaa ja miten hakeminen yleensä etenee Suomessa.

────────────────────────────────────────

1. Ota yhteys omaan terveyskeskukseen tai neurologiin

Tukien hakeminen alkaa lähes aina terveydenhuollosta.

Voit olla yhteydessä:

• omaan terveyskeskukseen

• neurologiseen yksikköön, jos sinulla on jo hoitokontakti

• hoitavaan lääkäriin, joka tuntee tilanteesi

Lääkäri arvioi tilanteen ja voi kirjoittaa:

• lääkärinlausunnon (esim. Kelan B-lausunto)

• kuvauksen toimintakyvystä

• suosituksen tuesta tai kuntoutuksesta

Nämä asiakirjat ovat hakemusten perusta.

────────────────────────────────────────

2. Kerää tarvittavat lausunnot, dokumentit ja päiväkirjat

Dokumentit helpottavat sekä Kelan että kunnan päätöksentekoa.

Hyödyllistä kerätä ainakin:

• lääkärinlausunnot

• neuropsykologiset tutkimukset, jos sellaisia on tehty

• fysioterapian tai toimintaterapian arviot

• liikkumista tai arjen kuormitusta kuvaavat selvitykset

Lisäksi monet hyötyvät:

• oirepäiväkirjasta (esim. fatiikki, kuormitus, muistamisen vaikeudet)

• arjen tilanteiden kuvauksista

• lyhyistä esimerkeistä, joissa tukitarve tulee esiin

Päiväkirja ei tarvitse olla täydellinen. Lyhyet muistiinpanot riittävät.

────────────────────────────────────────

3. Täytä hakemus Kelalle tai kunnalle

Tukien haku tehdään aina virallisen hakemuksen kautta.
Nämä täytetään:

• Kelan verkkosivuilla (kela.fi → Asiointi)

• tai oman kunnan vammaispalvelujen kautta

Kelan hakemuksia ovat esimerkiksi:

• hoitotuen hakemus

• kuntoutushakemus

• työkyvyttömyyseläkkeen hakemus

• kuntoutuspsykoterapian hakemus

Kunnan hakemuksia ovat esimerkiksi:

• kuljetuspalvelu

• henkilökohtainen avustaja

• päivätoiminta ja palveluohjaus

Kelan asiointi: https://www.kela.fi/asiointi

Huom: Aivovamma.com ei kerää hakemuksia eikä tee päätöksiä.

────────────────────────────────────────

4. Liitä hakemukseen kaikki tarpeelliset asiakirjat

Hakemukseen kannattaa liittää:

• uusin lääkärinlausunto

• mahdolliset tutkimustulokset

• kuvaus arjen haasteista

• selvitys siitä, miten tuki auttaisi

Mitä selkeämpi hakemus, sitä nopeammin viranomainen voi tehdä päätöksen.

────────────────────────────────────────

5. Seuraa hakemuksen etenemistä

Hakemuksen käsittely voi kestää viikoista kuukausiin.

Voit seurata tilannetta:

• Kelan asioinnista (näet, onko lisäselvityksiä pyydetty)

• kunnasta saamallasi päätöspäivämäärällä tai yhteyshenkilön kautta

Jos viranomainen pyytää lisäselvityksiä, ne kannattaa toimittaa mahdollisimman selkeästi ja rauhallisesti.

────────────────────────────────────────

6. Päätöksen jälkeen – mitä seuraavaksi?

Päätöksen jälkeen:

• tarkista päätöksen sisältö

• varmista, että se vastaa hakemustasi

• kysy tarvittaessa lisätietoa Kelasta tai kunnan palveluista

Jos etuuteen tulee muutoksia (esim. oireet pahenevat tai helpottavat), voit hakea uutta arviota tai muutosta päätökseen.

────────────────────────────────────────

Vinkkejä hakemisen helpottamiseen

• tee asiat pienissä osissa – kaikki ei tarvitse olla valmista kerralla

• pyydä läheiseltä apua paperien järjestämiseen

• käytä muistilistoja ja aikatauluja

• pidä kaikki asiakirjat yhdessä kansiossa tai puhelimen kansiossa

• tarkista hakemukset rauhallisessa ympäristössä

────────────────────────────────────────

Yhteenveto: Näin haet tukea aivovamman jälkeen

1. Ota yhteys terveyskeskukseen tai neurologiin.

2. Kerää lausunnot, asiakirjat ja oirepäiväkirjat.

3. Täytä hakemus Kelalle tai kunnalle.

4. Liitä mukaan tarvittavat selvitykset.

5. Seuraa hakemuksen etenemistä.

6. Tarkista päätös ja hae muutosta, jos tarve.

Näillä askelilla tuenhaku on selkeämpää ja kevyempää, vaikka voimavarat olisivat rajalliset.

Miten haetaan tukia aivovamman jälkeen?